Miten muotoilukoulutus muuttuu?

Ympäristö ja teknologia kehittyvät kovaa vauhtia ja tämän hetken muotoiluopiskelijoilla on paljon käytännön taitoja jo ennen opintojen aloittamista. Miten muotoilua opetetaan nykyisin? Millaisiin ammatteihin kouluista päädytään? Haastattelussa Aalto-yliopiston apulaisprofessori ja visuaalisen viestinnän suunnittelun koulutusohjelman johtaja Arja Karhumaa sekä Metropolia-ammattikorkeakoulusta muotoilun tutkintovastaava ja apulaislehtori Merja Kosonen.

Arja, olet ollut mukana tekemässä uutta kandiohjelmaa Aallossa. Mitä muotoilukoulussa pitää oppia?

Arja: ”Puhun itse visuaalisen viestinnän suunnittelun perspektiivistä, joka on pitkälti graafista suunnittelua. Koulutusohjelmamme on 80 vuotta vanha ja huomasimme 2010 luvulla, että ohjelmaa ei oltu pitkään aikaan uudistettu. Tällä alalla suurin havainto oli, että verrattuna kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten aloittaneisiin opiskelijoihin, tämän hetken opiskelijoilla on täysin erilainen taitotaso kouluun tullessaan. Graafisen suunnittelun koulutus oli ennen kokonaisuudessaan hyvin taitopohjaista, ja siihen kuului ammatillisten ohjelmien käytön ja viestinnän tapojen opettamista, mikä oli suorastaan eksklusiivista tietoa. Nyt kun tiedämme millaisia mediaympäristö ja teknologia ovat, meidän täytyy ottaa täysin erilainen kulma opetukseen, sillä opiskelijat ovat jo asiantuntijoita monessa asiassa kouluun tullessaan. Pyrimme opetuksella rakentamaan opiskelijoiden tietoisuutta siitä asiantuntijuudesta, joka heillä jo on ja opettamaan miten näitä tietoja ja taitoja voi hyödyntää sekä miten opiskelija voi paikantaa itsensä sille kentälle, johon haluaa töihin.”

Metropoliassa on otettu koulutukseen mukaan paljon erilaisia uusia teknologioita. Mikä tässä on taustalla?

Merja: ”Elämme hyvin kompleksisessa ympäristössä, jossa teknologia kehittyy koko ajan ja yritämmekin vastata tähän kehitykseen. Meillä on uusi suuntautuminen, XR Design, josta opiskelijat valmistuvat muotoilijoiksi. XR tulee sanoista Extended Reality, joka on kattotermi tunnetummille AR- ja VR-termeille. Tänä päivänä teollisen muotoilun opiskelijat voivat esimerkiksi 3D lasien avulla tehdä mallinnustyötä virtuaalimaailmassa.”

Kuka päättää, mitä opetetaan?

Merja: ”Meillä täytyy opetuksen suunnittelutyössä olla koko ajan yhteys ulkomaailmaan. Suunnittelua ei voi toteuttaa kuplassa, vaan monialaisuus on otettava huomioon. Ehdoton rikkaus on ammatillinen neuvottelukunta, joka myös kommentoi opetussuunnitelmatyötämme prosessin aikana. Operatiivisella tasolla, meillä on paljon tuntiopettajia, jotka tulevat omilta aloiltaan, mikä näkyy koulussamme runsaana asiantuntevuutena ja yhteisöllisyytenä. Sitä kautta opiskelijat näkevät alusta asti erilaisia toimintatapoja ja ajattelumalleja ja pystyvät samalla kehittämään myös omaa ajatteluaan.”

Arja: ”Kandiohjelman opetussuunnitelman uudistuksessa oli mukana opetushenkilökunnan lisäksi kokeneita ammattilaisia kentältä sekä entisiä opiskelijoita. Mutta jos mietitään jokapäiväistä opetustyötä, siihen liittyy kokonainen pedagoginen muutos muotoilualalla, joka on tai jonka ainakin pitäisi olla tapahtumassa. Perinteinen mestarilta kisällille -metodi ei ole enää ajankohtainen, koska opiskelijat osaavat aikaisempaa enemmän kouluun tullessaan. Kaikkein tärkeintä mielestäni on tukea opiskelijoiden välistä toisiltaan oppimista. Meillä on esimerkiksi lukupiireihin perustuvia kursseja ja uusia Common Knowledge -työpajoja, joissa opiskelijat itse ehdottavat, mitä he haluaisivat toisilleen opettaa.”

Keskustelu muotoilukoulutuksen tulevaisuudesta jatkui Weekly Talk -paneelikeskustelussa Zona Fortuna -näyttelyssä, johon osallistuivat Elina Aalto, Astria Excell and Krista Kosonen.

Kuuntele koko haastattelu täältä. Helsinki Design Weekly perjantaisin Radio Helsingillä klo 12 ja uusintana lauantaisin klo 9. Ohjelman mahdollistavat kumppanimme, Modeo ja Designmuseo.

Kuvat: Unto Rautio and Elena Palomo