Weekly Abroad: Kirsi Enkovaara
Weekly Abroad esittelee ulkomailla uraa luovia suomalaismuotoilijoita. Tällä viikolla tapasimme Kirsi Enkovaaran, jonka matka muotoilijana alkoi Lahdesta ja jatkui Lontoon kautta Bangkokiin. Tämänhetkinen työnantaja on Jim Thompson ja tutkimukset inspiraation lähteinä toimivien luonnollisten muotojen ja järjestelmien parissa jatkuvat.
”Ihmiskeho ei ole esine tai substanssi, annettu sellainen, vaan jatkuva luomus. Ihmiskeho on energiajärjestelmä, joka ei ole koskaan valmis rakenne; se ei ole koskaan staattinen…”
Suurin piirtein näin filosofoi amerikkalainen klassisen koulukunnan edustaja Norman Brown 1960-luvun lopulla. Hänen ajatuksensa heijastelevat hyvin suunnittelija Kirsi Enkovaaran tämänhetkisiä pohdiskeluja siitä, miten ihmiset koko ajan luovat ja uusintavat ympäristöään vuorovaikuttamalla tilan ja esineiden kanssa.
Valmistuttuaan huonekalusuunnittelijaksi Lahdesta vuonna 2012 Enkovaara palasi nuoruutensa taiteellisille juurille suorittamalla maisteritason Design Products -tutkinnon kokeellisuudestaan tunnetussa Royal College of Art -taidekoulussa Lontoossa.
”Olin Lahdessa joukon surkeimpia tuolien ja kalustepiirustusten tekijöitä, ja se tuntui välillä ihan kamalalta, koske ne ovat tärkeitä taitoja suomalaisessa muotoilussa”, Enkovaara sanoo. ”Lontoon koulussa tajusin, kuinka mielettömän hyvän teknisen koulutuksen olin Lahdessa saanut. Olinkin yhtäkkiä joukon taitavin tekijä, ja minulta kyseltiin työpajassa, miten liitos tai joku muu tekninen yksityiskohta tehdään.”
Kuninkaallisessa taidekoulussa Enkovaara edisti kiinnostustaan luonnon muotoihin ja mekanismeihin luomalla veden ja painovoiman näkymätöntä vaikutusta visualisoivia esineitä. Landscape of Gravity -maljakoissa on hyödynnetty veden öljypohjaiseen musteeseen yhdistävää painotekniikkaa ruostumattomalle teräspinnalle. Painokuvio jäljittelee suoraan veden liikettä esineen pinnalla.
The Body Electric
Myöhemmin Enkovaara siirsi fokustaan ihmiskehon toimintaan eri tiloissa osana suurempaa ihmisen ja ympäristön suhdetta tutkivaa kokonaisuutta. Esimerkiksi Language of Movement -projekti visualisoi liikekieltä eli fyysistä ilmaisua esineiden ja ihmisten välillä. I Am -peilikokoelma taas kyseenalaistaa kehonkuvaa sekä kehon ja esineen intiimiä henkilökohtaista suhdetta vääristävien peilien avulla.
”Haluan kyseenalaistaa toimintatapaamme ja suhdettamme esineisiin. Pohdin siis asioita, jotka vaikuttavat itsestään selviltä, kuten miten haluamme istua, miksi tuolit näyttävät tuoleilta ja miten kehomme reagoi tuoleihin”, Enkovaara kertoo. ”Monet kysymykset muistuttavat suomalaisen muotoiluperinteen kysymyksiä, joilla tähdätään funktionalismiin. Minua kiinnostavat enemmän tunnesiteet. Useimmat studiotöistäni ovat mielestäni taideilmaisua.”
The Body -istuin on Enkovaaran RCA:n lopputyö ja toistaiseksi hänen ehkä onnistunein tutkielmansa ihmiskehon ja käyttöesineen suhteesta. Riisillä täytetty kuuden metrin kangaskaistale uhmaa tuolin perinteisiä ominaisuuksia. Riisin ominaisuuksien ansiosta pitkulaista kappaletta voi taivuttaa melkein miten tahansa. Istuin ei tietenkään voi liikkua itsestään. Sen liike, säätö ja käyttö vaativat aktiivista ihmiskehoa.
Toinen viimeaikainen projekti, Sailing Stones, käsittelee kiehtovaa ilmiötä: yksilöllisyyden ilmentymistä julkisessa tilassa. Se luotiin alun perin Bulgarian One Design Weekille ja tutkielmaksi Plovdivin kaupungista. Enkovaara kertoo yllättyneensä siitä, miten kaupungin asukkaat olivat pehmentäneet kaupungin kovia betonirakenteita tyynyillä. Hätäratkaisujen innoittamana Enkovaara loi sarjan betonityynyjä, joilla hän ottaa kantaa kehon ja ympäristön väliseen tilaan.
”Suuri osa töistäni käsittelee ihmisjälkiä ja katoavia hetkiä sekä sitä, miten voisimme ikuistaa nämä hetket”, Enkovaara sanoo. ”Periaatteessa haluan, että ihmiset ovat läsnä hetkessä ja ympäristössään.”
Lontoon sumusta Bangkokiin
Valmistuttuaan RCA:sta vuonna 2014 Enkovaara perusti työhuoneen Lontooseen, missä hän jatkaa luovia tutkielmiaan ihmisen ja tilan vuorovaikutuksesta. Jokin aika sitten Enkovaara kuratoi Somerset Housen iltatapahtuman, jossa käsiteltiin Eloise Hawserin tutkimusta modernia elämäntapaa leimaavasta resonanssista infrastruktuurien kanssa.
Vuoden 2017 huhtikuusta asti Enkovaara on lisäksi vaikuttanut enimmäkseen Bangkokissa. Hän sai paikan vuonna 1948 perustetun thaimaalaisen silkkiyhtiön Jim Thompsonin kodinsisustustuotteiden vanhempana suunnittelijana ja auttaa lanseeraamaan uutta sisustustuotesarjaa, kun yhtiö laajentaa tarjontaansa. Hän luottaa maan mittavaan käsityöperinteeseen ja kehittää pientuotantoja yhdessä paikallisten käsityöyhteisöjen kanssa. Uuden malliston ensimmäiset tuotteet lanseerataan myöhemmin tänä vuonna.
Vaikka perinteisellä käsityötaidolla on pitkä ja kunnioitettu historia Thaimaassa, Enkovaara korostaa, että Bangkokissa eletään kiinnostavia aikoja, koska design kehittyy siellä parhaillaan omaksi ammattialakseen.
”On ollut upeaa tutustua täysin erilaiseen näkökulmaan käsin tekemiseen ja muotoiluun ja tehdä töitä aasialaiselle yritykselle, joka on ylpeä paikallistuotannosta samalla tavalla kuin Euroopassakin nykyisin ollaan. Made in Thailand on ihan yhtä hieno määrite kuin Made in Finland.”
