Ajoneuvomuotoilija Hilja Kaitila suunnittelee tulevaisuuden liikkumistapoja
Hilja Kaitila muotoilee työkseen autoja, vaikka hänellä ei ole edes ajokorttia. Hän haluaa huomioida suunnittelussa ympäristön ja yhdenvertaisuuden.
Hilja Kaitila muotoilee työkseen autoja, vaikka hänellä ei ole edes ajokorttia. Hän haluaa huomioida suunnittelussa ympäristön ja yhdenvertaisuuden.
Ajoneuvomuotoilu ei ollut Hilja Kaitilan lapsuuden haaveammatti. Hän tiesi haluavansa luovalle alalle, mutta aluksi mikään ei tuntunut omalta. Kaitilan sisko vinkkasi artikkelista, jonka mukaan Lahden muotoiluinstituuttiin haettiin ajoneuvomuotoilun linjalle opiskelijoita. Se herätti Kaitilan mielenkiinnon hakea koulutukseen.
“Ensimmäisenä vuotena mietin, mihin oikein olen itseni laittanut, koska minulla ei ollut autotaustaa. Hassua myöntää, mutta en ollut aiemmin miettinyt, että autoja muotoillaan vaan pitänyt niitä vähän itsestään selvänä. ”
Opintojen edetessä Kaitila innostui alasta niin paljon, että hän päätti lähteä Lahdesta valmistumisen jälkeen maisterinopintoihin Lontooseen Royal College Of Arts-yliopiston Intelligent mobility -linjalle. Siellä hän pääsi mukaan projekteihin tunnettujen autoalan yritysten, kuten Land Roverin ja Kian kanssa.
”RCA:ssa meillä oli projekti, jossa ideoimme Kian kanssa, miten aisteja voisi hyödyntää muotoilussa. Oma ideani käsitteli tunnesiteiden muodostamista hajuaistilla.”
Opintojen jälkeen Kaitila perusti muutaman läheisimmän RCA-opiskelukaverinsa kanssa muotoilukollektiivin nimeltä MACH 4 design studio. MACH 4:n viimeisin yhteistyöprojekti oli Apex-AP 0, joka on sähköinen urheiluauto. Auton on suunniteltu menevän tuotantoon vuonna 2022.
“Olimme ideoimassa auton sisätiloja kolmen MACH 4 -tiimin muotoilijan kanssa. Meiltä haluttiin paljon ideoita, koska olemme nuoria ja meillä on tuoreita näkökulmia. Myös näyttögrafiikat ovat kokonaan käsialaani”
Muotoilu on kompromisseja
Kaitila tiedostaa ajoneuvomuotoilun haasteet yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Hän itse edustaa 150 senttistä henkilöä ja tietää, että on haastavaa suunnitella ajoneuvoa, joka sopisi kaiken kokoisille.
“Olin kerran näyttelyssä, jossa oli esillä isokokoisia urheilu-mersuja. Kun istuin autoon sisälle, en meinannut nähdä penkiltä kojelaudan yli mitään.”
Autosuunnittelussa käytetään antropometriaan pohjautuvaa mittausjärjestelmää, joka jättää mitta-arvojen ulkopuolelle joukon ihmisiä. Vaikka autoissa käytetään erilaisia penkkien säätövaroja, standardimalli ei kykene palvelemaan kaikkia yhtäläisesti.
“Itse haluaisin kiinnittää asiaan huomiota ja luoda diversiteettiä niin, että markkinoilla olisi mahdollisimman eri kokoisia ja näköisiä autoja.”
Kaitila ei ole varma, millä tavoilla ajoneuvomuotoilijat pystyisivät huomioimaan kaikenkokoiset henkilöt.
“Kun autoja suunnitellaan, on kyseessä kompromissin kompromissi.”
”Autojen hinnat nousisivat pilviin, jos alettaisiin tehdä kaikille autoja mittatilaustyönä. Se olisi myös luonnonvarojen kannalta huonompi vaihtoehto”, Kaitila toteaa.
Ala on myös sukupuolittunut. Esimerkiksi RCA:ssa hänen luokallaan oli 6 naista 37 oppilaasta. Kaikki ovat kuitenkin tervetulleita alalle sukupuolesta riippumatta.
“Koen itse, että suunnittelijoihin suhtaudutaan enemmän yksilötasolla kuin sukupuolen kautta.”
Alan monipuolisuus luo mahdollisuuksia
Kaitila on kiinnostunut inside out -designtavasta eli suunnitellaan ensin, miten sisätilat toimivat parhaiten ja sen jälkeen vasta, miten ulkoasulla voisi tukea sisätilojen toimintaa.
Häntä kiehtoo myös kulttuurien kehittyminen ja se, miten voidaan tukea ihmisiä ja muutosta parempaan suuntaan liikkumisen avulla.
“Minua kiinnostaa ympäristöasiat. Ajattelen, että jos haluaa muuttaa asioita, on mentävä ongelman keskukseen.”
Vaikka Kaitila nauttii freelancehommista, joita hän on tehnyt nyt vuoden, on hänen tavoitteenaan päästä töihin isompaan yritykseen kohtaamaan uusia monipuolisia haasteita.
“Nyt on tosi jännittävät ajat ja seuraan innoissani, että mitä tapahtuu ajoneuvomuotoilun alalla.”
Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman suunnittelujournalismin kurssin kanssa keväällä 2020. Kuten kaikki sisältö Helsinki Design Weeklyssä, myös kumppaniartikkelit on tehty palvelemaan ensisijaisesti lukijoitamme.