Weekly Mix: Yhteissuunnittelun professori Sampsa Hyysalo

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää laajoja yhteiskunnallisia toimenpiteitä eri sektoreilla. Energia-, vesi- ja liikennejärjestelmiä sekä maataloutta on muokattava radikaalisti uudelleen, jotta maailman resurssit riittävät myös tuleville sukupolville. Aalto Yliopiston professori Sampsa Hyysalo uskoo ratkaisun löytyvän yhteissuunnittelusta ja järjestelmämuutosta tukevasta muotoilusta eli designing for sustainability transitions lähestymistavasta.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää laajoja yhteiskunnallisia toimenpiteitä eri sektoreilla. Energia-, vesi- ja liikennejärjestelmiä sekä maataloutta on muokattava radikaalisti uudelleen, jotta maailman resurssit riittävät myös tuleville sukupolville. Aalto Yliopiston professori Sampsa Hyysalo uskoo ratkaisun löytyvän yhteissuunnittelusta ja järjestelmämuutosta tukevasta muotoilusta. Sampsa uskoo vahvasti myös musiikin voimaan toimia muutoksen edistäjänä ja itsetutkiskelun välineenä.

Mitä kuuluu, Sampsa?

Tällä hetkellä erityisen hyvää, sillä pieni poikamme syntyi maailmaan noin viikko sitten. Tällainen elämänmuutos on tuonut mukanaan pienen katkoksen kaikesta muusta tekemisestä, mikä tuntuu oikein hyvältä. Samaan aikaan töissä paketoimme isoja Suomen Akatemian tutkimusprojekteja, jotka liittyvät yhteiskunnalliseen järjestelmämurrokseen ja sen suunnitteluun (Design for Transitions) sekä yhteissuunnitteluun. Yhteissuunnittelun projektissa, Getting Collaborated Design Done, tavoitteena on tutkia onnistuneen yhteissuunnittelun edellytyksiä. Toinen projekti, Smart Energy Transition, käsittelee viisasta energiamurrosta. Keräämme aiheista tietoa, jota analysoimme ja jonka pohjalta julkaisemme tutkimusraportteja ja tieteellisiä artikkeleita.

Millaista musiikkia kuuntelet?

Kuuntelen musiikkia hyvin laidasta laitaan. Valitsin Weekly Mix -soittolistalle viisi kappaletta, joita on tullut kuunneltua töiden ohessa viime aikoina. Lista on hyvä yhdistelmä kevyttä klassista, jatsia ja uudempaa poppia. Olen kuunnellut teinivuosista asti myös paljon rokkia, mutta valitsemani kappaleet sopivat nyt hyvin tähän teemaan. Esimerkiksi Agnes Obel on minulle keskittymismusiikkia, jota voin kuunnella tunteja kun kirjoitan tai mietin jotain hankalaa tutkimusasetelmaa. Listalta vielä mainitsisin Michael Nymanin biisin History of Sycorax (prosperos books), joka on hillittömän energisoiva biisi ja levy. Sitä kuunnellakseen täytyy olla itsekin valmiiksi jo aika energisessä tilassa, jotta siitä saa kaiken irti.

Olet yhteissuunnittelun professori Aalto Yliopistossa. Mitä yhteissuunnittelu tarkoittaa?

Yhteissuunnittelu tarkoittaa suunnittelumallia, jossa tuotteiden tai palveluiden loppukäyttäjät pääsevät itse osallistumaan suunnitteluprosessiin. Sen sijaan, että muotoilijat loisivat itsenäisesti erilaisia tuotteita tai järjestelmiä, loppukäyttäjät ynnä muut osalliset tahot otetaan mukaan suoraan suunnittelutyöhön eikä ainoastaan kerätä heistä tietoa suunnittelun pohjaksi vaikkapa kyselylomakkeilla tai haastatteluilla. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan työvälineitä ja järjestelyjä, joiden avulla loppukäyttäjät voivat mielekkäästi ja tehokkaasti osallistua suunnitteluun.

Puhut järjestelmämurroksesta ja sitä tukevasta suunnittelusta. Miten sen avulla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen?

Ilmastonmuutos on laaja yhteiskunnallinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi on muutettava perusteellisesti useita yhteiskunnan sektoreita. Lyhytkestoisten toimenpiteiden sijaan joudumme pitkäkestoisesti uudistamaan yhteiskunnan avainaloja.

Mietitään vaikka nykyistä energiajärjestelmäämme: suuret, keskitetyt laitokset tuottavat energiaa fossiilisilla polttoaineilla ja ydinvoimalla ja tuotantoa säädellään kulutuksen mukaan. Tällaisesta järjestelmästä on siirryttävä uusiutuvalla energialla toimivaan järjestelmään, jossa energian kulutusta vähennetään ja jossa kulutuksen määrä myös joustaa älykkäästi suhteessa tuulella ja auringolla tuotetun energian tarjontaan.Kyseessä on kokonaisen sektorin uudelleenjärjestäytyminen 20–50 vuoden aikajänteellä. Se on todella suuri murros, jonka läpivienti ei ole yksinkertaista. Emme voi tuosta vain kieltää fossiilisia polttoaineita, jos meillä ei ole tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja. Ongelmalliset teknologiat on korvattava uusilla kestävämmillä teknologioilla, mutta se on todella pitkä prosessi. Tarvitaan uudenlaista uusiutuvaa enerigantuotantoa, energiatehokkuuden merkittävää parantamista, uusia energiapalveluita ja -liiketoimintaa, sääntelyn ja verotuksen uudistamista ja niin edelleen. Tämä pitäisi vielä toteuttaa reilusti eri toimijoita ja kansalaisryhmiä ajatellen.

Mikä on siis muotoilun rooli tässä valtavassa muutoksessa?

Energiamurroksen lisäksi keskeisiä ja hyvin ajankohtaisia yhteiskunnallisia murroksia ovat muun muassa siirtymät kertakulutuksesta kiertotalouteen sekä lihaintensiivisestä maataloudesta kasvis- ja luomupainoitteisempaan ravinnontuotantoon. Tämänkaltaisia yhteiskunnallisia muutoksia ei sinänsä pystytä muotoilemaan, koska tarvittavien toimien ja toimijoiden joukko on suuri. Tämän vuoksi joskus tieteellisissä artikkeleissa esiintyvä termi Transition Design on harhaanjohtava. Aallossa käytämme termiä Design for Transitions, sillä vaikka muutosta ei voida muotoilla, muotoilu voi katalysoida ja edesauttaa muutosprosessin toteutumista. Lisäksi kokonaisten sektoreiden uudelleenjärjestäytyminen edellyttää satoja ellei tuhansia uusia innovaatioita, mikä tarkoittaa myös lukemattomia mahdollisuuksia muotoilukentän toimijoille.

Voisitko kertoa konkreettisia esimerkkejä?

Muotoilu voi katalysoida yhteistyötä ja muutosta sekä osallistua uusien innovaatioiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Yhteissuunnittelu on aina toiminut muutoksen ja yhteistyön ajurina ja järjestelmämurroksessa sen työtavoilla voidaan selkeyttää ja tehostaa vuorovaikutusta osallistujien kesken sekä löytää uudenlaisia ratkaisumalleja. Sen rooli sijoittuu murroksen strategiselle, yhteiskunnallista toimintaa ohjaavalle hitaan muutoksen tasolle. Operatiivisella tasolla murrokset luovat paljon kysyntää uusille innovaatioille ja palveluille, jotka vievät järjestelmämuutosta eteenpäin. Jos esimerkiksi haluamme, että kotitaloudet vähentäisivät ja ajoittaisivat omaa energiankulutustaan, tarvitaan helposti käytettäviä energianohjauslaitteita, jotka edellyttävät vaativaa käyttöliittymän suunnittelua. Tässä muotoilijat ovat jälleen merkittävässä roolissa, nyt operatiivisella tasolla. Kaikkien muotoilijoiden olisi hyvä orientoitua maailman kehityssuuntaan ja siihen, millaisilla aloilla on kysyntää muotoilutyölle, joka voi aidosti muuttaa jotakin yhteiskunnallisella tasolla.

Musiikki on parhaimmillaan tunteita ja ajatuksia herättävää sekä kantaaottavaa. Voiko musiikin voimaa käyttää yhteiskunnallisen muutoksen ajurina?

Varmasti voi ja varmasti sitä käytetäänkin. Poliittisesti kantaaottavalla musiikilla on vahva, pitkä perinne. Uskon vahvasti musiikin voimaan myös siksi, että ihmiset kuuntelevat usein sellaista musiikkia, joka ohjaa tunteita, vireystilaa ja vie mukanaan. Musiikki toimii mielestäni itsensä ohjaamisen ja muuttamisen välineenä. Se vaikuttaa kuuntelijan ajatustapoihin ja vireystilaan sekä jaksamiseen tehdä asioita uudella tavalla.

Miten yhteissuunnittelu liittyy järjestelmämurroksen suunnitteluun?

Uusissa yhteiskunnallisissa kehityshankkeissa, kuten aiemmin mainitussa energiamurroksessa yhtenä haasteena on osaamisen hajaantuminen. Tarvitaan kovan luokan osaamista esimerkiksi uusiutuvan energian kehittämisessä ja implementoinnissa, uusien akkuteknologioiden suunnittelussa sekä arjen kulutusvalintojen vähittäisessä muuttamisessa ja niin edelleen – kenelläkään yhdellä ihmisellä ei ole riittävää asiantuntijuutta kaikista osa-alueista. Yhteissuunnittelun menetelmät ja työtavat auttavat asiantuntijoita, poliitikkoja ja kansalaisia oppimaan toisiltaan ja tuomaan omat näkökulmansa vuoropuheluun. Tästä hyvä esimerkki on energiamurroksen areena, jossa työstimme 23 eri alojen asiantuntijan kanssa vision, tavoitteet ja muutospolkuja vuodelle 2030 Suomen energiajärjestelmässä.

Miksi yhteissuunnittelua kannattaa tehdä?

Yhteissuunnittelua ei kannata tehdä jos suunnittelijalle on selvää, mitä käyttäjä odottaa tuotteelta. Yhteissuunnittelun työtavat ovat hyödyllisiä silloin, kun lähdetään suunnittelemaan asioita, joiden käytöt ja käyttöympäristöt ovat suunnittelijoille uusia, vieraita tai epäselviä. Jos vaikkapa suunnittelutoimisto on tehnyt useita projekteja esimerkiksi konepajateollisuudelle, mutta lähteekin suunnittelemaan tuotetta terveydenhuoltoon, josta sillä ei ole aiempaa kokemusta, yhteissuunnittelu on avaintekijä projektin onnistumisessa. Alalla on paljon huomioonotettavia asioita, jotka vain asiakas ymmärtää riittävän syvällisesti. Asiakkaan osallistaminen suunnitteluprosessissa helpottaa muun muassa asiakasarvon täsmentämistä, uusien ratkaisujen löytämistä ja suunnitteluvirheiden välttämistä.

Miten yksittäiset ihmiset voivat osallistua maailman pelastamiseen?

On olemassa monta perusreittiä, joiden kautta ihmiset voivat vaikuttaa. Ensimmäiseksi on tarkasteltava omia kulutustapoja ja -valintoja liittyen esimerkiksi lentomatkailuun, ruokavalioon ja energiankulutukseen. Oman hiilijalanjäljen pystyy laskemaan helposti netissä eri tarjoajien kehittämillä hiilipäästölaskureilla.

Maailman pelastamiseen voi vaikuttaa myös osallistumalla tai tukemalla järjestö- tai yhteisötoimintaa. Kuluttaja voi liittyä ilmasto- tai ympäristöaktivistijärjestöihin, osallistua ilmastokampanjointiin tai jakaa omia tietoja ja kokemuksia uusiutuvan energian nettiyhteisöissä. Myös poliittinen vaikuttaminen on keskeistä. Istun tällä hetkellä kodissani Karhupuistossa, enkä siksi voi vaikuttaa käyttämäni lämpöenergian tuotantoon muuten kuin painostamalla Helsingin kaupunkia, jotta se painostaisi omistamaansa Helsingin Energiaa. Poliittinen aktiivisuus on demokratian kulmakivi, joka tukee ja edesauttaa muutosta Suomen kaltaisissa maissa.

Yhä useammat haluavat vaikuttaa hyvin radikaalisti työpaikkansa ja työtehtäviensä kautta. Monet hyppäävät työpaikoistaan uusiin innovatiivisiin yrityksiin, joissa yritetään voiton tuottamisen lisäksi saada aikaan muutosta ja kehittää liiketoimintaa kestävämmäksi. Vaikka olemassa olevien rakenteiden puitteissa toimiminen voi olla ajoittain haastavaa, se on myös palkitsevaa, sillä asiat eivät muutu, mikäli kukaan ei pyri niitä muuttamaan.

Mikä biisi ei kulu koskaan?

Valitsin Weekly Mix -soittolistalle sellaisia biisejä ja artisteja, jotka kestävät aikaa. Erityisesti Curtis Mayfieldin kappale Move on up on todennäköisesti maailman paras biisi, johon ei kyllästy koskaan. Se on täydellinen biisi myös kemuja tai tapahtumia järjestellessä, sillä sen avulla saa aikaan hyvän fiiliksen järjestelytiimille. Sama kappale toimii myös tapahtuman virallisessa osuudessa tai tapahtumaa purkaessa.

Kuuntele soittolista Spotifyssa.
Kuvat: Sampsa Hyysalon arkistot