Suomi haastaa Kiinan designyhteistyöhön
Suurimman Kiinassa järjestettävän Suomi 100 -hankkeen tarkoitus on luoda pitkälle tulevaisuuteen yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten muotoilijoiden välille.
Suurimman Kiinassa järjestettävän Suomi 100 -hankkeen tarkoitus on luoda pitkälle tulevaisuuteen yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten muotoilijoiden välille.
”Suomi on pieni maa, mutta haluamme tehdä jotain suurta. Koska olemme pieniä, emme voi tehdä sitä yksin”, Matti K. Hämäläinen julistaa Guangzhoun kaupungissa, Guangdongin teknillisen yliopiston himmeäksi pimennetyn auditorion lavalla.
Häikäisevin kirkkain spotein valaistua Hämäläistä katsovat ja kuuntelevat intensiivisesti yli sata muotoiluopiskelijaa ja koulun johtajat. Tapahtuma on nimeltään klinikka, ja Hämäläinen on pitänyt vastaavanlaisia tilaisuuksia vähän aiemmin Pekingissä, Shanghaissa ja Hongkongissa, Kiinan parhaimmissa muotoilukouluissa. Niihin on osallistunut 350 opiskelijaa.
Huhtikuussa järjestetyt klinikat olivat lähtölaukaus Sino Finnish 100 Challengelle. Hanke on suurin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hanke Kiinassa, ja Hämäläinen on hankkeen innovatiojohtaja.
Challengen järjestää yleishyödyllinen, vuonna 2011 perustettu Radical Design Week Association RDWA ry, joka toteutti Helsingin maailman designpääkaupunkivuonna 2012 suurimman designvuoden satelliittitapahtuman Shanghaihin.
”Sino Finnish 100 Challengesta ei haluttu tehdä samanlaista tapahtumaa, vaan haluttiin tuoda tekeminen keskiöön, koko vuoden kestävä aktiivinen haaste”, Hämäläinen sanoo esityksensä jälkeen.
Haaste alkoi ideakilpailulla, jonka tulokset ratkesivat juuri. Kilpailussa etsittiin designratkaisuja kolmessa kategoriassa: cleantech- ja digiratkaisuja koteihin teemalla Living Together, Learning Together -teemalla oppimissovelluksia ja Aging Together -teemalla terveydenhoidollisia, ympäristön toiminnallisuuteen liittyviä ja teknisiä ratkaisuja ikääntymiseen.
”Koska maailma on suuri, kilpailulle haluttiin kilpailulle kolme teemaa”, Hämäläinen summaa.
Kilpailun tavoitteet ovat kunnianhimoiset.
”Ratkaisuilla pitää olla todella suuri vaikutus tai niiden pitää olla skaalautuvia eri puolilla maailmaa.”
Kilpailuun tuli peräti 661 ehdotusta, joista voittajaksi valittiin Guangdongin teknillisestä yliopistosta tullut ehdotus, sekä toiminnallisiin että teknisiin mixed use -ratkaisuihin perustuva idea kaupungistumiseen.
Yhteistyö suomalaisten ja kiinalaisten välillä on myös Sino Finnish 100 Challengen suurin tavoite. Tavoitteena on luoda yhteistä osaamista, ja yhteistyön on tarkoitus jatkua pitkälle tulevaisuuteen, seuraavalle sadalle vuodelle.
Kesäleiri Suomessa
Sino Finnish 100 Challengeen kuuluu osana kansainvälinen kesäleiri, joka järjestetään kesän päätteeksi Suomessa. Leirille tulee yli sata opiskelijaa, ja lisäksi professoreita ja muita designin asiantuntijoita.
Yksi kesäleirin tarkoitus on se, että siihen osallistuvien professorien ja asiantuntijoiden välille saataisin vuorovaikutusta ja halua uudenlaisiin toimintatapoihin perinteisten luentokurssien sijasta. Kesäleiri on tarkoitus järjestää tulevinakin kesinä. Hämäläinen puhuu innovaatioekosysteemistä.
”Meillä on iso joukko toimijoita – kouluja, yksittäisiä ihmisiä ja yrityksiä – joilla on käsittämätön määrä kokemusta ja osaamista. Yritämme kesäleirin aikana saada sellaisia asioita liikkelle, joita yksi osapuoli ei voisi yksin tehdä. Jatkossa pyrimme rakentamaan sellaisia asioita, jotka vaativat osaamista Kiina-Suomi-akselilla. Kun osaaminen tuodaan saman pöydän ääreen, niin pystytään saamaan aikaan jotain isompaa.”
Suomalaisten vahvuudet liittyvät esimerkiksi ympäristöasioihin ja koulutukseen.
”Suomessa on paljon osaamista käytännön tasolla, ja sitä pystyttäisiin hyödyntämään Kiinassa. Vastapainona Kiinassa on paljon mahdollisuuksia ja kova kasvubuumi käynnissä. Jos asioita tehdään yhdessä, pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan.”
Hankkeessa ovat mukana yrityksistä muun muassa Kone ja Reima, ja siihen osallistuvat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Espoon kaupunki. Ne ja haasteeseen osallistuvat suomalaiset ja kiinalaiset opiskelijat alkavat yhdessä miettiä myöhemmin syksyllä designratkaisuja erilaisiin ongelmiin.
Jälleen yhteistyö on keskeisessä osassa.
”Yksi tavoite on se, että suomalaisiin yrityksiin saataisiin kiinalaisia lahjakkaita opiskelijoita harjoittelijoiksi tai lopputöidensä tekijöiksi, pareittain suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Tarkoitus on saada suomalaiset ja kiinalaiset opiskelijat kohtaamaan, jo siitä syntyy merkittävää arvoa. He oppivat toistensa kulttuurista ja toimintatavoista.”
Sino Finnish 100 Challengen avulla halutaan myös muuttaa ja päivittää suomalaisten kuvaa Kiinasta. Kiina on yhä suuri tuntematon suurimmalle osalle suomalaisia ja uutisointi keskittyy ongelmiin, kuten ihmisoikeuksiin, ilmansaasteisiin ja korruptioon.
Hämäläinen oli Kiinassa töissä vuosina 2011-2015, ensin Tongjin yliopistossa Shanghaissa ja sitten Hongkongin Polyteknillisessä yliopistossa.
”Kiina on monessa asiassa maailman huipulla. Voitaisiin olla Suomessakin, jos uskottaisiin tulevaisuuteen. Siinä me voimme katsoa mallia Kiinasta, että isojakin asioita pystytään muuttamaan, jos sitä lähdetään tekemään määrätietoisesti.”