Weekly
  • Ilmiö
  • Sarjat

Standardimies ja näkymättömät naiset

  • arkkitehtuuri
  • Arkkitehtuuri
  • Design
  • Sukupuoli
  • Tasa-arvo

Ihmisen keskimääräiset mitat ja mittasuhteet vaikuttavat kalusteiden, tilojen ja ympäristön suunnitteluun. Lähtökohtana toimiva standardoitu keskiarvoihminen vastaa kuitenkin mitoiltaan enemmän miestä kuin naista, mikä johtaa joskus erikoisiin ongelmiin. 

Vuonna 2014 Apple julkaisi iPhone-puhelimelleen terveyssovelluksen nimeltä HealthKit.  

Kattavaan sovellukseen pystyi kirjaamaan ylös terveystietojaan ja se pystyi jopa analysoimaan, saako henkilö tarpeeksi hivenaineita syömästään ruuasta. Siitä puuttui kuitenkin osuus, joka on olennainen noin puolelle maailman väestöstä. HealthKitissä ei ollut kuukautiskierron seuraamiseen tarkoitettua ominaisuutta. 

Mahdollinen selitys löytyy suunnittelijoista. Samana vuonna tehdyn selvityksen perusteella Applen henkilöstöstä 70 prosenttia on miehiä. Käyttäjien pyynnöstä Apple päivitti HealthKitiä vuonna 2015 niin, että sillä pystyi seuraamaan myös kuukautiskiertoa. 

Naisia on lähes puolet maailman väestöstä. Silti he unohtuvat edelleen helposti suunnittelijoilta. Silloinkin, kun kehitetään palvelua, jonka on tarkoitus sopia kaikille. 

Kenen hyväksi, kenen kustannuksella? 

Maailma on rakennettu miehille. Jo historian aikaisista ajoista alkaen miehet ovat olleet vallitsevassa asemassa lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Miestä on pidetty koko ihmislajin edustajana. 

Ranskalaisen arkkitehdin Le Corbusierin vuonna 1948 julkaisema Modulor-järjestelmä kehitettiin kuvaamaan ihmisten mittasuhteita. Järjestelmää on arvosteltu suuresti, sillä sen esittämät perusmitat eivät todellisuudessa vastaa ihmisten, etenkään naisten, keskimääräisiä mittoja. 

Le Corbusierin Unité d’habitation de Marseille valmistui vuonna 1945.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on parantunut maailmanlaajuisesti tällä vuosituhannella. Kaikkia ongelmia ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu. 

Suunnittelua, kuten niin montaa muutakin alaa, vaivaa sukupuolisokeus – ei välttämättä edes tulla ajatelleeksi, että ihminen, jolle suunnitellaan, on mies”, sanoo Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen dosentti, muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä. 

Tasa-arvo ei parane vain muuttamalla sääntöjä. Suunnitteluun tarvitaan myös käytännön muutoksia. 

Yhdysvalloissa naisten sallittiin liittyä ilmavoimien lentäjiksi 1990-luvulla, mutta säännöt eivät olleetkaan ainoa asia, joka oli pitänyt naiset siihen saakka poissa ohjaamoista. Ohjaamot oli nimittäin suunniteltu standardimiehen mittojen mukaisesti. Myös lyhyempien miesten oli tästä syystä hyvin vaikeaa palvella ilmavoimissa. 

Miesvaltaisiksi mielletyillä aloilla naisille ei välttämättä löydy edes tarpeeksi pieniä työvaatteita tai -välineitä. Pelaamiseen tarkoitetut säädettävät tuolit on tehty ”standardimiehen” eli keskivertomittoja vastaavan miehen mittojen mukaan. 

Puhelimien näytöt puolestaan ovat kasvaneet halkaisijaltaan jopa yli kymmensenttisiksi. Naisten on erityisen vaikeaa käyttää niitä yhdellä kädellä, koska heidän kätensä ovat keskimäärin pienemmät kuin miesten. 

Osa puhelimista on niin isoja, että miestenkin on hankala käyttää niitä. 

Turvallinen auto ei ole turvallinen kaikille 

Joissakin tilanteissa miesnormi saattaa pahimmillaan aiheuttaa vakavan loukkaantumisen riskin. Tällainen riski muodostuu esimerkiksi autoteollisuudessa.  

Autojen törmäystestejä alettiin edellyttää 1960-luvulla. General Motors, amerikkalainen autoja ja autonosia suunnitteleva ja valmistava yritys, kehitti 1970-luvun alussa törmäystestinuken, Hybrid I:n. Nukke on valmistettu silloisten miesten keskivertomittojen mukaan. Sitä seurasi paranneltu versio nukesta, Hybrid II. 

Nykyisin kolaritesteissä käytetään vuonna 1976 ilmestynyttä mallia, Hybrid III:a. Se on 175 cm pitkä, painaa 77 kg ja vastaa mittasuhteiltaan keskivertomiestä. 

Nuket ovat kehittyneet huomattavasti sitten 1970-luvun, ja niitä löytyy useassa eri koossa. On olemassa myös nukke, jota on käytetty vuodesta 2003 mallintamaan naista autokolarissa. Nukke on 152 cm pitkä ja painaa 50 kg. Nukke on kuitenkin vain kutistettu versio standardimiehestä, eikä se huomioi naisen erilaisia mittasuhteita. 

Kuvassa vasemmalla on 1970-luvun Hybrid II ja oikealla 1980-luvun Hybrid III törmäystestinuket.

Lisäksi nukke edustaa vain noin viittä prosenttia naisista, eli niitä kaikkein pienikokoisimpia. Nykyihmisen pituuteen ja painoon suhteutettuna nukke vastaisi suurin piirtein 12-vuotiasta lasta. 

Naisilla on suurempi riski loukkaantua vakavasti auto-onnettomuudessa siksi, että esimerkiksi turvavöitä suunniteltaessa ja testattaessa ne mallinnetaan standardimiehen mukaan. Tämä käy ilmi esimerkiksi Virginian yliopiston tekemästä tutkimuksesta. 

Uusille testinukeille tosin olisi joka tapauksessa tarvetta, sillä amerikkalainen mies on nykyään keskimäärin noin 12 kg painavampi kuin Hybrid III.  

Minne menet, muotoilu? 

Annamari Vänskän mielestä tulevaisuudessa suunnittelun on tultava käyttäjälähtöisemmäksi. 

Suunnittelijoiden täytyy löytää ”ihmisen” ja ”käyttäjän” takaa kaikki se monimuotoisuus, josta käyttäjäkunta muodostuu. On eri kokoisia ja ikäisiä miehiä, naisia, muunsukupuolisia sekä erilaisia etnisiä ryhmiä. 

Tulevaisuudessa väestö on entistä iäkkäämpää. Suunnitelmien täytyy palvella myös vanhenevaa väestöä ja heidän erityistarpeitaan ja -piirteitään. 

Esimerkiksi muistisairaan kotona asumista voidaan tukea erilaisilla apuvälineillä. Tällaisia voivat olla ranteeseen kiinnitettävä turvapuhelin, GPS-paikannin tai huononäköisille vanhuksille ja muistisairaille on suunniteltu matkapuhelin.  Puhelimessa on neljä isoa pikavalintanäppäintä sekä turvapainike ja muotoilussa puolestaan on huomioitu käyttäjän mahdollinen heikentynyt käsien motoriikka. 

Muotoilu muuttuu aikansa mukana, nyt entistä yhdenvertaisemmaksi. Ajatuksesta, jonka mukaan terve, nuori mies on yhteiskuntamme normi, on luovuttava. 

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman suunnittelujournalismin kurssin kanssa keväällä 2020. Kuten kaikki sisältö Helsinki Design Weeklyssä, myös kumppaniartikkelit on tehty palvelemaan ensisijaisesti lukijoitamme.

Ensimmäinen kuva: Le Corbusierin Modulor-malli. Kuva: Fonds Pierre Jeanneret, Collection Centre Canadien d’Architecture

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..