Weekly
  • Festivaali
  • Sarjat

Hätäsuunnitelma: Näin rakentamisesta saadaan kestävää

  • Aalto University
  • Aalto-yliopisto
  • arkkitehtuuri
  • Climate Change
  • Ilmastonmuutos

Mitä tapahtuisi, jos rakentamisessa otettaisiin käyttöön ilmastotoimia samalla tehokkuudella kuin koronavirusta nyt torjutaan? Tässä (kuvitteellinen) rakennusalan hätäsuunnitelma.

Koronavirus muutti miljoonien ihmisten arkea kaikkialla maailmassa. Viikkojen kuluessa monet hallitukset osoittivat hämmästyttävää kykyä reagoida tiukasti ja määrätietoisesti. Kouluja, kirjastoja, museoita, elokuvateattereita ja urheiluhalleja suljettiin ja matkustamista rajoitettiin. Etätyöhön siirryttiin sankoin joukoin. Yrityksille ja veronmaksajille valmisteltiin taloudellisia tukipaketteja. Emme ole koskaan aiemmin ryhtyneet näin nopeisiin ja mittaviin toimiin maailmanlaajuista uhkaa vastaan.

Valitettavasti samaa ei voida sanoa tavastamme reagoida ilmastonmuutoksen luomaan uhkaan. Kaikista maailmanlaajuisista sitoumuksista huolimatta päästöt kasvavat. Nykyisellä tahdilla vuoteen 2030 mennessä kuilu päästöjen ja tarvittavien päästöleikkausten välillä uhkaa nousta jo 30 gigatonniin [1]. Tällä ylilyönnillä on monia vakavia seurauksia, kuten arktisen ikiroudan sulamisen nopeutuminen ja siitä johtuva metaanin vapautuminen. Metaani puolestaan on hiilidioksidia huomattavasti aggressiivisempi kasvihuonekaasu, ja sen laajamittainen pääsy ilmakehään sysäisi koko planeettamme vuoristorata-ajelulle kohti arvaamatonta ilmastokatastrofia.

Kiihtyvän ilmastonmuutoksen vaikutukset olisivat todennäköisesti huomattavasti voimakkaammat kuin meneillään olevassa koronapandemiassa. Nykyinen ilmastotavoite on pysäyttää lämpeneminen 1,5 asteeseen, ja tästä ollaan lipsumassa. Jos päästämme ilmaston lämpenemään 1,5 asteesta edelleen kahteen asteeseen, johtaisi se arviolta satojen miljoonien ihmishenkien [2] ja noin 20 biljoonan dollarin menetykseen [3].

Pandemiaan reagoiminen on näkynyt ympärillämme niin julkisissa tiloissa kuin tilapäisesti suljetuissa rakennuksissakin. Emme kuitenkaan ole nähneet (vaikka olisi pitänyt) yhtä vahvoja toimenpiteitä rakennetun ympäristömme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Rakennukset, infrastruktuuri ja niiden käyttö kuluttavat puolet maailman raaka-aineista ja aiheuttavat kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Sementin, teräksen, alumiinin ja muovien kulutuksen ennustettu kasvu johtaisi kaksinkertaiseen määrään päästöjä, jotka voimme vapauttaa, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen [4].

Koska rakentaminen liittyy niin olennaisesti ilmastonmuutokseen, miksi emme ole ryhtyneet tehokkaampiin toimenpiteisiin? Mikä olisi tulos, jos rakentamiseen sovellettaisiin ilmastotoimia samalla tehokkuudella kuin koronavirusta pyritään nyt torjumaan?

Tässä on kuvitteellinen hätäsuunnitelma, joka havainnollistaa, miltä nämä tiukat toimenpiteet rakennusalalla voisivat näyttää:

  1. Otetaan käyttöön hiilen päästörajoitukset kaikessa rakentamisessa.
  2. Lopetetaan uudisrakentaminen alueilla, joilla väestö ei kasva. Keskitytään sen sijaan korjaamiseen ja kunnostamiseen.
  3. Verotetaan tilatehottomasti käytettyjä rakennuksia.
  4. Asetetaan rakennuksille vaatimus teknisestä vähimmäiskäyttöiästä.
  5. Käytetään ensisijaisesti uusiutuvia ja kierrätettyjä rakennusmateriaaleja.
  6. Rajoitetaan päästöintensiivisten rakennusmateriaalien, esimerkiksi perinteisten sementtien, metallien ja muovien käyttöä.
  7. Tehdään rakennuksista hiilipankkeja varastoimalla hiiltä biopohjaisiin rakennusmateriaaleihin.

Missä vaiheessa yllä olevaa luetteloa pyörittelit päätäsi? Mitkä näistä kuvitteellisista toimenpiteistä tuntuisivat liian rajuilta vapaan markkinatalouden kannalta? Edellä olevan luettelon toteuttaminen olisi ehkä poliittisesti haastavaa ja muuttaisi monia rakennus- ja kiinteistöalan arvoketjuja. Se voisi myös ikävästi vaarantaa oikeutemme rakentaa ja hyötyä rakennetusta ympäristöstä. Mutta ilman voimakasta ja nopeaa reagointia myös rakennusalalla, olemme vaarassa menettää mahdollisuuden rajoittaa maapallon lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.

Tunnelin päässä on kuitenkin valoa. Koronaviruspandemia on osoittanut, että voimme yhdessä reagoida nopeastikin maailmanlaajuisiin uhkiin. Ja meillä on vielä aikaa reagoida ilmastonmuutokseen.

Tästä pääsemmekin ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävän kohtauksen roolijakoon. Vanhojen lännenelokuvien kliseisiin kuuluu, että ratsuväki karauttaa paikalle viime tingassa. Nyt olisi sen aika. Meneillään olevassa ilmastotarinassa rakentamisen ammattilaiset voisivat hyvin olla ratsuväen roolissa. Kaikki edellä luetellut tavoitteet voitaisiin jo nyt saavuttaa hyvin harkitun rakennussuunnittelun avulla. Joten eiköhän muuteta käsikirjoitusta.

Matti Kuittinen

Matti Kuittinen on Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen resurssitehokkaan rakentamisen professori (Adjunct Professor).

Kilpailemme aikaa vastaan: kymmenessä vuodessa on saavutettava YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Helsinki Design Weekillä Otaniemessä avautuva Aalto-yliopiston Designs for a Cooler Planet -tapahtuma esittelee innostavia tulevaisuuskuvia. Muotoilijoiden, tutkijoiden ja sidosryhmien yhteistyöstä rakentuu ihmiselle ja ympäristölle parempia ratkaisuja.

Viitteet:
[1] UNEP, 2019. Emissions Gap Report.
[2] IPCC, 2018. Global warming of 1.5 degrees.
[3] Burke ym., 2018. ”Large potential reduction in economic damages in UN mitigation targets.” Nature 557, Toukokuu 2018.
[4] Material Economics, 2018. The Circular Economy — A Powerful Force for Climate Mitigation.

 

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..