Weekly
  • Ilmiö
  • Sarjat
  • Weekly Tips

Keräilijä Iivari Viilomaa kertoo parhaista kirpputorilöydöistään

  • Collecting
  • Design
  • Design Museum Helsinki
  • Designmuseo
  • exhibition
  • Keräily
  • Muotoilu
  • näyttelyt

Iivari Viilomaalla on kotonaan lähes 700 designesinettä. 27-vuotias keräilijä kiertää kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia lähes päivittäin etsimässä suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemia käyttölaseja.

Viilomaan kokoelmat ovat nyt esillä Designmuseon Keräilijät ja kokoelmat -näyttelyssä, joka käsittelee keräilyä ilmiönä näyttelyyn valittujen keräilijäesimerkkien kautta.

Olet harrastunut muotoiluesineiden keräilyä viitisen vuotta ja kirpputorilöytösi ovat saaneet paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Mistä keräilyharrastus sai alkunsa?

Ei ehkä ole sellaista yhtä hetkeä mistä innostus olisi lähtenyt, vaan siihen on vaikuttanut moni asia. Äitini on työskennellyt Lasimuseossa koko elämäni ajan, joten lasi on ollut aina osa arkea. Äidistä on muutenkin ollut paljon apua keräilyssä. Avovaimoni keräilee muumimukeja. Aikanaan kun niistä alkoi olla enemmän keskustelua mediassa, aloin etsimään niitä myös vanhempien kaapista. Uutisia ja ohjelmia seurattuani myös innostus niiden löytämiseen kasvoi.

Varmasti keräily vaatii myös tietynlaisen luonteen, että jaksaa kierrellä kirppareilla. Keräily tuo löytämisen iloa. Kalastus kuuluu myös harrastuksiini – sehän on vähän samanlaista. Se vaatii kärsivällisyyttä ja tuuria. Ei koskaan tiedä mitä sieltä saa.

Olen huonekalupuuseppä ammatiltani, joten kouluaikoina tuli opiskeltua muotoilua. Olen sitä kautta perehtynyt myös muotoilun historiaan.

Mikä oli ensimmäinen kirpputorilöytösi?

Enää en muista sitä ensimmäistä löytöä, mutta ensimmäiset esineet sain äidiltä joululahjaksi. Hän oli löytänyt Saara Hopean liköörilaseja jostain. Mieleen on myös jäänyt yksi ensimmäisistä ostoista, joka oli Aallon pellavavöinen nojatuoli. Asiakas oli jättänyt sen puusepänverstaaseen, jossa olin työharjoittelussa kauan sitten ja sain sen ostettua puusepältä. 

Mikä sai sinut kiinnostumaan juuri vintage lasiesineistä?

Nuutajärvi on ollut aina se ykkönen. Puhdas muotoilu ja Nuutajärven värit kiinnostavat. Lasista oli helppo aloittaa keräily, koska käyttölasitavaraa on hyvin tarjolla. En osaa sanoa mistä se tarkalleen alkoi, mutta joku niissä viehätti. Siihen hommaan hurahti sitten täysin.                                                                                         

Tällä hetkellä kotoa löytyy noin 700 yksittäistä esinettä. Juomalaseja ja kaatimia on eniten, sillä ne ovat aina puhutelleet. Niitä on tehty niin paljon erilaisia ja ne poikkeaa enemmän toisistaan, kuin vaikka kulhot.

Kaj Franck glassware

Keräilijät ja kokoelmat -näyttelyssä on esillä Kaj Franckin suupuhalletut lasit vuodelta 1953, Aino Aallon Bölgeblick karahvi ja kulho vuodelta 1932 ja Saara Hopean 1931 mallin maustepurkit. Lasiesineet ovat osa Iivari Viilomaan kokoelmia. Kuva: Paavo Lehtonen.

Mitkä ovat kokoelmasi lempiesineitä?

Yksi lempiesine on Saara Hopean maustepurkit. Niitä on tehty kahta kokoa ja ne on kirkkaita purkkeja, joissa on värillinen lasikorkki. Ne on muotoilultaan viehättäviä ja myös melko harvinaisia. Olen kuitenkin onnistunut löytämään niitä aika paljon erilaisia.

Huonekaluista Aallon E60-jakkarat on aina ollut tärkeä osa kokoelmaa. Etenkin vanhat 1930- ja 50-luvun jakkarat. Puuseppänä niiden muotoilu kiinnostaa. Alvar Aalto on yhdessä Otto Korhosen kanssa patentoinut jalan taivutusmenetelmän. Se on uniikki, mutta kuitenkin yksinkertainen ja käytännöllinen tuote. Minulla on tällä hetkellä seitsemän tai kahdeksan jakkaraa, jotka on kaikki löydetty kirpputoreilta. Kallein on ollut vain muutamia kymppejä. Niistä ei ole tullut paljon maksettua, mutta kun kiertelee paljon niin aina välillä tulee vastaan. Monesti ne voivat olla uudelleenmaalattuja tai kuluneen näköisiä, mutta mielestäni niissä pitää näkyä juuri se ikä ja patina. Pitää vain oppia tuntemaan valmistustavat ja materiaalit, joista voi päätellä minkä ikäisiä ne ovat.

Gunnel Nymanin työt ovat aina myös kiinnostaneet, vaikka ovatkin vähän keräilyni ulkopuolella. Niitä ostan aina, kun tulee vastaan ja kokoelmaan on kertynyt harvinaisiakin esineitä. Varsinkin käyttölaseja. Yhden piikkimuottimaljakon – virheettömän ja signeeratun – löysin Islannista 22 eurolla antiikkiliikkeestä, kun oltiin siellä tyttöystävän kanssa matkoilla. Se on siitäkin tärkeä, että sillä reissulla menimme kihloihin.

Tapio Wirkkala's glass art piece Ice Fishing Hole by Iittala

Designmuseon kokoelmista löytyvä Tapio Wirkkalan lasitaidetoes Pilkkiavanto on  Iittalan valmistama.  Kuva: Rauno Träskelin.

Mitä vinkkejä antaisit aloittelevalle keräilijälle?

Mielestäni on tärkeää opiskella mahdollisimman hyvin lasin eri valmistustavat, tehtaiden värimaailmat ja muotoilijoiden tuotantoa. Mitä enemmän tietoa karttuu, sitä helpommin esineitä voi löytää. Vaikka ei tunnistaisi esinettä, valmistustavat ja muotoilu voi kertoa jo paljon. Lasia ostaessa on tärkeää tarkistaa, että se on puhdasta ja ehjää. Monet saattavat olla lasihomeessa. Sitä esiintyy kun kosteus on kertynyt pitkäksi aikaa esineen sisälle ja ajan kanssa se menee lasin huokosiin. Esine harmaantuu, eikä lasihometta saa poistettua millään. 

Keräily vaatii paljon kärsivällistä kiertämistä. Itse käyn eri kirpputoreilla jopa 7 kertaa viikossa. Pitkälle työmatkalle Fiskarsista Helsinkiin mahtuu monta paikkaa, jossa pysähtyä. Olen tehnyt suurimman osan löydöistäni kirpputoreilta. Isommilla paikkakunnilla on tietenkin suurempi tavaran vaihtuvuus. Parhaita löytöpaikkoja ovat kierrätyskeskukset, joihin ihmiset lahjoittaa paljon esineitä, joiden joukosta voi aina välillä poimia helmiä. Pääkaupunkiseudulla on paljon hyviä paikkoja, mutta käyn etenkin arkisin usein Espoon kierrätyskeskuksissa. Sekä Nihtisillan että Suomenojan keskukset ovat hyviä paikkoja, mutta koskaan ei oikeastaan tiedä mihin hyvää tavaraa tulee.

Hyviä kohteita ovat myös livekirpparit, joissa ihmiset myyvät omaa tavaraansa. Kannattaa vain mennä aina ajoissa paikalle.

 Netissäkin voi tehdä löytöjä, mutta siellä pitää olla todella nopea. Sen takia en itse harrasta sitä niin paljon. Facebookin keräilyryhmiin liittyminen on kuitenkin hyvä tapa tutustua keräilykohteisiin. Ei välttämättä tarvitse mennä kirjastoon pänttäämään, keskusteluja seuraamalla voi oppia huomaamattakin paljon, kun ihmiset esittelevät ja myyvät tavaraa.  

Arabia vases with Fennia and Kaleva decoration

Keräilijät ja kokoelmat -näyttelyssä ovat esillä Arabian Fennia- ja Kaleva-koristeiset maljakot Liisa ja John Herwegin kokoelmista. Herwegit ovat keränneet suomalaista muotoilua lähes 40 vuoden ajan. He ovat pyrkineet keräämään kaikki mahdolliset mallit ja väriversiot kuvioista Fennia, Kaleva, Aura sekä Saima. Kuva: Rauno Träskelin.

Aloita tutustumalla näihin: 

Design myydään ja ostetaan
“Tämä ryhmä on keskittynyt hieman arvokkaampaan muotoiluun. Täällä varmasti Suomen kovimpia alan tietäjiä mukana. “

Pohjoismaisen designin kirpputori
“Hyvä myynti- ja ostoryhmä, jossa paljon tarjontaa.”

Arabia kirppis
“Arabian ja muiden suomalaisten astioiden osto-, myynti- ja tunnistusryhmä.”  

Lasinkeräilijän blogi
Hyvä ja luotettava tietolähde lasinkeräilijöille. Mainostaa myös aktiivisesti tulevia alan tapahtumia.”  

 

Iivarin kirpputorilöytöjä voi seurata Instagramissa 

 

 

Keräilijät ja kokoelmat -näyttely Designmuseossa 15.3.2020 asti. 

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..