Howard Smith: “Kukat toivat kankaisiin rauhan elementin”

Suomalaisessa tekstiilisuunnittelussa pyyhki uusi aalto 1960-luvulla. Fiskarsissa asuva taiteilija Howard Smith alkoi suunnitella Vallilan Silkkitehtaalle kuoseja, jotka ovat tulleet taas muotiin. Nyt hän kertoo, miksi kangas sai nimensä Miriam Makeban mukaan.

Suomalaisessa tekstiilisuunnittelussa pyyhki uusi aalto 1960-luvulla. Fiskarsissa asuva taiteilija Howard Smith alkoi suunnitella Vallilan Silkkitehtaalle kuoseja, jotka ovat tulleet taas muotiin. Nyt hän kertoo, miksi kangas sai nimensä Miriam Makeban mukaan.

“Howard, mitäpä, jos tekisit meille muutaman kuosin?”

Vuonna 1967 taiteilija Howard Smith oli tullut tapaamaan Vallilan Silkkitehdas OY:n johtoon siirtyvää Rudi Berneriä. Vallilan oli vallannut 60-luvun loppupuolella vapautuneen ilmapiirin luova aalto. Yritys oli tehnyt ensimmäisen sukupolvenvaihdoksensa, kun Otto Bernerin poika Rudi otti langat käsiinsä. 

Berner oli aikeissa uusia toimiston sisustusta ja tapasi Smithin sen tiimoilta. Ehdotus suunnitella kuoseja yllätti Smithin. Hän ei ollut aikaisemmin suunnitellut painokankaita, vaikka materiaalina tekstiili olikin hänelle tuttu. Samana vuonna Artekin myymälässä oli ollut esillä hänen värikkäitä applikaatioitaan esittelevä näyttelynsä.

Smith aloitti Vallilan Silkkitehtaan palveluksessa ja suunnitteli vuoden 1968 mallistoon 25 kuosia. Niistä puolet otettiin tuotantoon. Hän käytti ajanmukaisia värejä ja suunnitteli suuria, abstrakteja kuvioita ja kukka-aiheita. Kokoelmasta tuli menestys.

“Olen aina rakastanut luontoa ja kukat antoivat minulle keinon tuoda intohimoni esiin myös muille. Kukat luovat tunnelman maan tuoksusta ja lintujen laulusta. Kukat eivät myöskään ole koskaan edustaneet ihmisen aggressiota, joten ne tuovat mukanaan rauhan elementin”, kertoo Smith puhelimessa. 

Yksi kuoseista oli nimetty etelä-afrikkalaisen laulajan ja ihmisoikeusaktivistin Miriam Makeban mukaan. Mustin ääriviivoin piirretty tulppaanimainen kuvio on ollut tuotannossa eri versioina tähän päivään saakka. 

“Pidin Makebasta ja hänen musiikistaan kovasti, sekä hänen aatteestaan. Halusin antaa hänen nimensä jollekin työlleni. Ja Rudikin piti ajatuksesta”, kertoo Smith.

Makeba -verho. Kuva Kreetta Järvenpää.

Kangasta myytiin metritavarana, mutta koska kuvion raportti oli 2,5 metriä pitkä – sen aikaisten talojen tyypillinen huonekorkeus – ostettiin kangasta usein juuri kuvion mittaisina paloina. 

Howard Smithin kaudella Vallillan Silkkitehdas sai uuden suunnan. Hän suunnitteli myös edelleen käytössä olevan kursiivilla kirjoitetun VALLILA -tekstilogon.

Rudi Berner on sanonut, että työskentely Smithin kanssa avasi hänen silmänsä:
“Opin arvioimaan, mikä on hyvää suunnittelua ja mikä ei.”

Howard Smith, 92, asuu Fiskarsin kylässä ja seuraa siellä kevään kukkien avautumista.

Katso tästä Nina Pulkkiksen Fotoni Film & Communicationsille ohjaama minidokumentti Smithin 90-vuotisjuhlanäyttelyyn.

Lähde: Jussi Suomala: Howard Smith (Like, 2008)

Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Vallila Interiorsin kanssa. Kaikki ajatukset ja sisältö ovat Weeklyn omia. Kuten kaikki sisältö Helsinki Design Weeklyssä, myös kumppaniartikkelit on tehty palvelemaan ensisijaisesti lukijoitamme.