Weekly
  • Ilmiö

Tapiola, kokonaisvaltaisesti suunniteltu ja rakennettu puutarhakaupunki

  • Architecture
  • arkkitehtuuri
  • EMMA
  • kaupunkisuunnittelu
  • WeeGee
  • WeeGee

Länsimetro kulkee jo puutarhakaupunkina tunnetun Tapiolan läpi. Nyt rakennetaan asuinaluetta, jossa ei alun perin ollut asumista ollenkaan. Onnistuuko Tapiola kasvamaan menettämättä kokonaisvaltaisen suunnittelun ja rakentamisen identiteettiään ja tinkimättä asukkaidensa hyvinvoinnista?

 

Tapiolan kaupunginosa on keskeinen ja näyttävä osa Espoota ja koko pääkaupunkiseutua. Siellä on upeaa arkkitehtuuria ja designia, ja vihreän puutarhailmeensä myötä se edustaa kauniisti kaupungin ja maaseudun toimivaa liittoa.

”Nykyajan tunnuksena ei enää ole ‘puistoja kaupunkeihin’, vaan ‘kaupungit puistoihin’. Tai siis rakennukset luonnon piiriin,” selitti Otto-Iivari Meurman vuonna 1947.

Meurman kuvaili prosessia, jonka avulla ”pihat ja tonttialueet sulautuvat yhdessä viereisten rakentamattomien alueiden kera suureksi yhtenäiseksi puistokaupungiksi, missä ihminen ja luonto jälleen voivat löytää toisensa, niin että elämän raittius ja ilo voi palata kaupunkeihin, mistä suurkaupungistuminen jo oli ne melkein karkoittanut.” Meurman kuvaili siis myös puutarhakaupunkina tunnettua Tapiolaa.

Jussi Jänneksen suunnittelema Silkkiniitty on yksi Tapiolan keskeisistä puistoista. Puisto valmistui vuonna 1964 ja sen kokonaispinta-ala on 12 hehtaaria. Kuva: Teuvo Kanerva / Espoon kaupunginmuseo

Alue oli Heikki von Hertzenin suunnitteluprojekti, johon von Hertzen vuonna 1946 sovelsi ajatuksia poliittisesti kiistellystä pamfletista nimeltä Koti vaiko kasarmi lapsillemme. Julkaisu vastusti voimakkaasti Helsingin silloista arkkitehtonista tyyliä, kuvaili uusia kortteleita ”suljetuiksi” ja ylisti vuolaasti Englannin puutarhakaupunkeja.

Ehdotetun alueen oli tarkoitus edustaa suomalaista yhteiskuntaa minikoossa. Suunnitelmassa oli mukana kaikentyyppisiä rakennuksia omakotitaloista rivi- ja kerrostaloihin. Alue oli tarkoitettu kaikkien yhteiskuntaluokkien asuttavaksi.

Puutarhakaupunki on kansallismaisema

Puutarhakaupungin ennakkoluulottoman rakentamisen ansiosta Tapiolaa alettiin pitää jo 1960-luvulla arkkitehtuuriltaan ainutlaatuisena ja arvokkaana. Vuonna 1994 Tapiola valittiin Suomen erityisiä ympäristö- ja kulttuuripiirteitä edustavien 27 kansallismaiseman joukkoon. Vuosituhannen vaiheesta lähtien alue on käynyt läpi monumentaalisia muutoksia. Tapiolan läpi kulkeva Länsimetro pysähtyy kahdeksalla asemalla Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään. Paikalliseen infrastruktuuriin on investoitu valtavasti, ja Tapiola on saanut oman nimikkometroasemansa.

Länsimetro on tuonut suuria muutoksia Tapiolaan. Uudella asemalla taiteilija Kim Simonssonin teos tervehtii Länsimetron matkustajia. Emma jättää jäljen -teoksen on rahoittanut EMMA -Espoon modernin taiteen museo. Kuva: Yehia Eweis / EMMA

Millaista puutarhakaupungissa sitten on asua? Asiaa on parasta kysyä Stuba Nikulalta, joka asui Tapiolassa 20 vuotta ja on edelleen kovin kiintynyt alueeseen.

”Lapsena en arvostanut Tapiolan arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua riittävästi”, Nikula pohtii, ”mutta jälkiviisaasti voi sanoa, että kaupungin hienous on siinä, miten rakennettu ja rakentamaton ympäristö nivoutuvat yhteen lapsen kasvua tukevalla tavalla.”

Stuban äiti taidehistorioitsija Riitta Nikula on samaa mieltä. ”Epäröin kertoa tuttaville, kun muutimme Tapiolaan. Se oli oikeastaan kiellettyä aluetta.”

Perhe etsi sopivaa turvasatamaa puolisen vuotta ja löysi sellaisen kuitenkin lopulta Tapiolasta. ”Löysimme alueelta todella monia hyviä asioita! Paljon busseja, kauppoja ja kioskeja. Lapset pääsivät kouluun ylittämättä katua, ja koulunpihalta pääsi suoraan läheisille kallioille, missä oli paljon tilaa leikkiä. Se oli oikeastaan unelmien täyttymys.”

Tapiola on rakennettu alueeksi, missä jalankulkijoiden ei tarvitse murehtia liikenteestä, joten se voi luottaa menneeseen ponnistaessaan tulevaisuuteen. Melkein 70 vuoden jälkeen Tapiola on edelleen unelmapaikka, Nikula muistuttaa.

Näyttelykeskus WeeGee on yksi Tapiolan arkkitehtuurin helmistä. Aarno Ruusuvuoren vuonna 1964 suunnittelema rakennus toimi alunperin kirjapainona. Espoon kaupunki osti kiinteistön vuonna 2001. Kuva: Valokuvaamo Pietiläinen / EKM

Puutarhakaupungin 5 arkkitehtonista helmeä, jotka on pakko nähdä:

WeeGee
Museo sijaitsee legendaarisen arkkitehti-professori Aarno Ruusuvuoren suunnittelemassa entisessä painotalossa, jossa on painettu jos jonkinlaista materiaalia savukekartongeista kirjoihin. Tästä syystä museossa ei ole väliseiniä mutta toisaalta isot ikkunat ja ripustusrakenteinen alakatto. WeeGeen sisällä toimii itse asiassa neljä museota: EMMA eli Espoon modernin taiteen museo, KAMU eli Espoon kaupunginmuseo, Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen kellomuseo. WeeGee on pakko nähdä siksikin, että siellä sijaitsee arkkitehti Matti Suurosen suunnittelema Futuro-talo.

Hakalehto
Yksi Tapiolan merkittävimmistä yksittäisistä kohteista ovat Hakalehdon atrium-talot, jotka Pentti Ahola suunnitteli vuonna 1963. Ne perustuvat vuonna 1958 Berliinissä pidetyn Interbau-näyttelyn mataliin, omia pihojaan ympäröiviin mallitaloihin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti rakentaa 60 taloa, mutta Hakalehtoon valmistui vain 17 taloa.

Leimuniitty
Leimuniityn puiston suunnitteli Jussi Jännes. Se toimi puutarhakaupungin sisäänkäyntivyöhykkeenä, ja sen läpi kulkivat pääliikenneväylät. Puistoon istutettiin valtavasti kukkia ohi ajavien työmatkalaisten, ei niinkään jalankulkuvauhtia etenevien, iloksi.

Nallenpolun ateljeeasunnot
Puurakenteisen talon suunnitteli professori Aulis Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1955. Talossa on kymmenen ateljeeasuntoa, joista yksi on varattu kansainvälisten vaihto-ohjelmien osallistujille, ja siinä on asunut huomattava määrä taiteilijoita. Luovan tuulahduksensa ateljeisiin ovat jättäneet esimerkiksi Pekka Jylhä, Pekka Kauhanen, Anitra Lucander, Ernst Mether-Borgström, Laila Pullinen ja Päivi Sirén.

Suvikumpu
Raili ja Reima Pietilä suunnittelivat vihreän eri sävyillä ja valkoisella väritetyt Suvikummun kerrostalot 1960-luvulla. Ne ovat jokseenkin tuntematon helmi arkkitehtipariskunnan tunnettujen töiden joukossa; Pietilät ovat suunnitelleet muun muassa Espoon Dipolin ja presidentin virka-asunnon Mäntyniemen.

Lisätietoja Tapiolan arkkitehtuurista:
Timo Tuomi (2003). Tapiola – elämää ja arkkitehtuuria. Rakennustieto.
Tapiola Garden City

Kuva: Teuvo Kanerva / Espoon kaupunginmuseo


Tämä artikkeli on tuotettu yhteistyössä Emma Museon kanssa. Kuitenkin kaikki ajatukset ja sisältö ovat Weeklyn omia. Kuten kaikki sisältö Helsinki Design Weeklyssä, myös kumppaniartikkelit on tehty palvelemaan ensisijaisesti lukijoitamme. 

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..