Suomen Paviljonki Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa on oodi kirjastolle

Näyttely vastaa vuoden 2018 biennaalin teemaan “Freespace” muuntamalla Aalto-paviljongin väliaikaiseksi kirjastotilaksi. Suomalainen kirjasto on tärkeä paikka syventymiselle, kohtaamisille ja tekemiselle.

Theodor Höijer: Rikhardinkadun kirjasto. Kuva: Eric Sundström, Helsingin Kaupunginmuseo

Suomen paviljongin näyttely Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa on tänä vuonna kunnianosoitus kirjaston tärkeälle roolille suomalaisessa yhteiskunnassa. 24. toukokuuta avautuva Mind-Building kertoo maamme kirjastoarkkitehtuurin kehittymisestä esittelemällä 17 eri aikakausien merkittävää kirjastorakennusta. Kuusi kuukautta kestävä näyttely huipentuu joulukuussa 2018 aukeavaan Helsingin keskustakirjasto Oodiin.

“Meillä on upea, kattava kirjastolaitos, joka ansaitsee kansainvälistä huomiota. Kirjastorakennukset ovat usein olleet aikaansa edellä ja halusimme kuvata niiden historiallista jatkumoa menneisyydestä tulevaisuuteen”, kertoo näyttelystä nyt ensimmäistä kertaa vastaavan Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfon toiminnanjohtaja Hanna Harris.

Mind-Building vastaa biennaalin pääkuraattoreiden Yvonne Farrellin ja Shelley McNamaran valitsemaan teemaan “Freespace”. Näyttelyn kuratoinut arkkitehtuurikriitikko ja -tutkija Anni Vartola lähestyi teemaa pohtimalla kirjastorakennusten merkitystä kaikille avoimina tiloina, jotka ovat muun muassa kasvattaneet lukijoita, jakaneet tietoa ja antaneet välineet aktiiviselle kansalaisuudelle.

“Kirjasto on sivistysyhteiskunnan tukipilari. Maamme arkkitehdit ovat antaneet kirjastolle sen näkyvän muodon ja siten olleet mukana ruokkimassa kirjaston käyttäjäyhteisölleen säteilemää sosiaalista elinvoimaa”, hän kuvailee.

Alvar Aalto: Viipurin kirjasto. Kuva: Gustav Wellin, Alvar Aalto Museo

Mukaan valikoituneet kirjastot ovat paitsi arkkitehtonisesti mielenkiintoisia, kertovat osaltaan tarinaa siitä, kuinka kirjaston tehtävä kansan sivistäjänä on muuttunut aikojen saatossa.

Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto – Theodor Höijerin suunnittelema Rikhardinkadun kirjasto vuodelta 1881 – ja hiljattain kunnostettu Kallion kirjasto kuvaavat kirjastolaitoksen alkuaikoja, Tampereen pääkirjasto Metso tuo kirjaston modernismin jälkeiseen aikaan. Uudenlaista kirjastoarkkitehtuuria edustaa muun muassa Turun pääkirjasto, jonka JKMM Arkkitehdit toteutti vanhan rakennuksen laajennuksena.

Osallistava suunnittelu näyttelyn nykypävän kirjastoissa, kuten Maunula-talossa ja arkkitehtitoimisto ALAn suunnittelemassa Oodissa, joka tulee tarjoamaan uudenlaisen paikan syventymiselle, kohtaamisille ja tekemiselle.

“Kirjastoista on näytteillä muun muassa rakennusten pienoismalleja, käyttöesineistöä ja hauskoja yksityiskohtia, kuten postimerkkialbumeita. Mielenkiintoista materiaalia oli tarjolla niin paljon, että olimme kuin karkkikaupassa”, Harris sanoo hymyillen.

Aarne Ervi: Töölön kirjasto. Kuva: Teuvo Kanerva, Arkkitehtuurimuseo

Kirjaston toiminnallisuus on olennainen osa näyttelyä. Näyttelyarkkitehtuurin suunnitellut Tuomas Siitonen pyrki luomaan Alvar Aallon vuona 1956 suunnittelemaan Suomen paviljonkiin kirjastomaisen tilan, joka tarjoaa jotain sekä sen läpi nopeasti kulkeville että tilassa enemmän aikaa viettäville. Vierailija voi istahtaa tutkimaan kirjastokatalogeja ja ladata mielensä lisäksi vaikkapa puhelintaan.

Tilaa suunnitellessa Siitonen teki tiivistä yhteistyötä sen graafisesta ilmeestä vastaavan Johannes Niemisen kanssa:

“Haimme kirjaston tunnelmaa esimerkiksi materiaalivalintojen kautta. Käytimme suomalaisesta turpeesta tehtyä akustiikkalevyä, joka luo tilaan rauhallisen äänimaiseman”, Siitonen kuvailee.

Asmo Jaaksi, JKMM Architects: Apila Kirjasto Kuva: Mika Huisman

Moderni kirjasto on todellinen monimediakeskus, ja Mind-Building -näyttelyssä nähdään myös video- ja äänitaidetta: Antti Auvisen ja Marja Rautaharjun videoteos Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisasta, Helmi Kajasteen video Sellon kirjastosta sekä Martti Kallialan ja DJ Hvadin ääniteos antavat kirjastoteemalle uudenlaisen ulottuvuuden.

Syksyllä biennaalissa on paikalla Helsingin kaupunginkirjaston kirjastonhoitajia kertomassa tulevaisuuden kirjastosta, ja marraskuussa Suomen näyttelyn oheistapahtumana järjestetään Meetings on Architecture -sarjassa kirjastoarkkitehtuuriseminaari.

Suomalainen arkkitehtuuri näkyy Venetsiassa tänä vuonna poikkeuksellisen vahvasti. Suomen arkkitehtuurimuseo on vetovastuussa Pohjoismaisesta yhteispaviljongista, jonka on suunnitellut suomalainen arkkitehti Eero Lundén. Biennaalin päänäyttelyyn on myös kutsuttu mukaan suomalainen arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli.

LA BIENNALE DI VENEZIA 2018 16. kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely ”Freespace” kuraattorit Yvonne Farrell ja Shelley McNamara / Grafton Architects. Avoinna yleisölle 26.5.–25.11.2018. Avajaiset 24.–25.5.2018.

Venetsian Arkkitehtuuribiennalen ohjelma löytyy täältä.

Venetsiassa tullaan näkemään myös Helsingissä, Berliinissä, Moskovassa, Pariisissa, Lontoossa ja Kiovassa vaikuttavan suunnittelutoimisto Leveragen ”vaihtoehtoinen paviljonki”, uusi digitaalinen alusta ja virtuaalisen todellisuuden installaatio, russianpavilion.space.

russianpavilion.space kyseenalaistaa muotoilunäyttelyiden tuotannon instituutiomaisen kaavan ja esittelee uuden, vapaan tilan kommenttina biennalen tämän vuoden teemaan. Installaatio toimii myös alustana keräten ehdotuksia seuraavaan Venetsian Arkkitehtuuribiennaleen.

Free the Space -installaatio on auki yleisölle 25.5.2018 alkaen.

Lisätiedot https://russianpavilion.space/ ja https://leverage.space/.