Meidän kaikkien metsää pitää hoitaa yhdessä
Metsähallitus toimi Kotkan korttelissa, Erottaja 2:ssa vuosina 1924 – 1991. Metsähallitus pitää huolta yli 12 miljoonasta hehtaarista valtion maata, järviä ja jokia. Metsähallituksen tehtävä on käyttää luonnonvara-alueita suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaisille edullisella tavalla. Miten se onnistuu pitämään kaikki tyytyväisinä? Ja miten muotoilu liittyy koko asiaan?
Metsähallitus pitää huolta yli 12 miljoonasta hehtaarista valtion maata, järviä ja jokia. Se on valtion alaisuudessa toimiva yritys, joka suorittaa lukuisia julkishallinnon tehtäviä. Metsähallituksen tehtävä on käyttää luonnonvara-alueita suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaisille edullisella tavalla. Miten se onnistuu pitämään kaikki tyytyväisinä? Ja miten muotoilu liittyy koko asiaan?
Luonnonvarasuunnitteluun sisältyy todella monitahoisten haasteiden ratkaisua. Periaatteessa hallitaan luonnonmaisemien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta samalla käsitellään luonnon monimuotoisuutta, luonnonsuojelun periaatteita, kestävää kehitystä ja loppupeleissä keinoja valmistautua tulevaisuuteen. Samaan aikaan tuodaan yhteen monia eri näkökulmia edustavia sidosryhmiä. Miten pitäisi lähestyä rakentavasti isoa ryhmää, joka koostuu maatalouden, kaivosteollisuuden, matkailun, kalankasvatuksen ja metsätalouden edustajista, joita yhdistää vain halu hyödyntää aluetta mutta täysin eri lähtökohdista?
Ennen vanhaan tällaista ei edes yritetty. Lapin alueen luonnonvarasuunnittelun projektipäällikkö Maria Sundmanin mukaan suunnittelu tarkoitti aikaisemmin sitä, että eri alat toimivat omien vastuualueidensa mukaan, eivät kokonaisuutena. Jokaisella vastuualueella oli oma toimintasuunnitelma, joka koostui keinoista, toimenpiteistä ja käytännöistä. Metsätaloudella oli esimerkiksi ihan oma toimintatapa hakkuiden suhteen, mutta rakennuttajat noudattivat kaupunkisuunnittelun mallia.
Toimiiko tämä teoriassa? Ehkä. Toimiiko se käytännössä? Tuskin. Tämän vuoksi Metsähallitus siirtyy nyt uuteen aikaan, Sundman sanoo. Yhtiötä rakennetaan uusiksi vahvan strategian tukemana. Uusi yhteinen visio on, että kaikki tehdään yhdessä.
”Metsähallitus on aina valmis hakemaan uusia vuorovaikutustapoja sidosryhmiensä kanssa. Tämä tarkoittaa, että toimimme yhä enemmän osallistavan suunnittelun periaatteiden mukaan,” kertoo media- ja sidosryhmäsuhteiden yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala. Metsähallitus siis yrittää paremmin ymmärtää käyttäjien monimuotoisuutta ja osallistaa mahdollisimman monia päätöksentekoprosessiin.
Yhteistyössä yhteiseksi hyväksi
Sidosryhmien tarpeita ja tavoitteita on louhittu palvelumuotoilun, sosiaalisen median ja verkkotyökalujen avulla, jotta löytyisi vastaus yksinkertaiseen kysymykseen: miten mitäkin aluetta pitäisi käyttää? Tai miten aluetta ei pitäisi käyttää.
”Lapin alueen uutta luonnonvarasuunnitelmaa varten kokosimme yhteisiin keskusteluihin yli 40 sidosryhmää. Osallisia ovat kaikki, joita paikallinen alue jollakin tavalla kiinnostaa. Avasimme ihmisille verkkosivuston, johon he voivat merkitä lempialueensa, keskustelimme sosiaalisessa mediassa ja hyödynsimme jopa vanhoja karttoja, joihin ihmiset saivat merkitä kiinnostavia alueita”, Vuopala sanoo.
Aktiivista keskustelua jatkui yli puoli vuotta, ja tuloksena oli uusi aluekohtainen viisivuotissuunnitelma. Se ohjaa valtion omistamien maiden käyttöä Itä- ja Länsi-Lapissa pois lukien saamelaisten kotiseudut.
Tässä vaiheessa muotoilulla oli tärkeä rooli. Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu tarkoittaa teoriassa maa- ja vesialueiden valvontaa ja käytännössä ihmisten odotusten hallintaa. Vaikka valtio omistaa Metsähallituksen, yrityksellä on iso vastuu palvella alueiden ihmisiä. Metsät ovat aina olleet lähellä suomalaisten sydämiä. Näiden alueiden käytön suunnittelun pitää siksi ja myöhempien konfliktien välttämiseksi olla järjestelmällistä, ajankohtaista ja tahdikasta.
Kautta aikojen on tehty oikeita päätöksiä, Vuopala painottaa. Metsämme eivät ole kadonneet vaan toimivat edelleen hyvinvointimme perustana ja tuottavat hyödykkeitä. Näinä muutoksen aikoina on entistä tärkeämpää pitää huolta metsistä.
”Nyt ei puhuta kvartaalitaloudesta. Käsissämme on hidas ekosysteemi, joka vaatii pitkän aikavälin suunnittelua ja syvällistä ymmärrystä sekä ekologisista periaatteista että odotuksista. Metsähallituksessa pidetään huolta sellaisesta, mikä kuuluu meille kaikille. Metsä on meille kaikille rakas! Emme tee tätä itsemme vuoksi vaan yhteiseksi hyväksi”, Vuopala muistuttaa.