Weekly
  • Ilmiö
  • Uutiset

Koti kaikille aisteille

  • koti
  • rakennus
  • sisustusarkkitehtuuri
  • tunnelma

”Odotamme jokaiselta rakennukselta, että se ei ainoastaan tee jotain tiettyä asiaa, vaan että se luo jonkin tunnelman.”

Sitaatti on tietokirjailija Alain de Bottonin. Ymmärrän tämän ajatuksen niin, että rakennuksen teknis-fyysinen olemus on vain osa sitä. Sen lisäksi odotamme rakennukselta tunnevaikutusta, jonka sen tunnelma meille välittää. Mikä tai mitä tunnelma oikeastaan on? Tunnelma tarkoittaa sitä kokonaisvaikutusta, jonka tilassa oleva kokee aistiensa välityksellä. Sisustusarkkitehtuurissa tunnelmasta käytetään toisinaan myös sanaa ambiance. Tunnelma rakentuu siitä, miten tila puhuttelee ihmistä kokonaisvaltaisena olentona. Ei pelkkänä katsojana vaan myös kuulijana, tunnustelijana, haistelijana ja maistelijana. Sellaisena, joka kokee lämmön ja kylmyyden erot, tunnistaa liikkeen ja paikallaan olemisen toisistaan ja ymmärtää myös sen, mitä ei voi millään tietyllä tavalla ilmaista, koska asia on kätkeytyneenä muiden asioiden taakse tai ytimeen ja siksi pysyttelee ilmaisujen tavoittamattomissa. 

Arkkitehti-filosofi Juhani Pallasmaa puhuu moniaistisesta tilasta. Hän tarkoittaa tällä sitä, että tilat puhuttelevat meitä yhtä aikaa eri aistien kautta. Pelkkä ”silmän arkkitehtuuri” ei hänen mukaansa siksi riitä, niin kuin ei pelkkä ”järjen” tai toimintojen arkkitehtuurikaan. Tämä ajatus on erityisen tärkeä, kun puhutaan kodeista. Tarvitaan enemmän kuin järkivalinta, enemmän kuin seinät ja katto ja jokin sijainti, jotta koti voisi puhutella meitä. Puhuttelua tarvitaan puolestaan siksi, että koti voisi koskettaa ja auttaa meitä ihmisinä. Että se tukisi sitä, että voisimme hyvin. Parhaimmillaan moniaistinen koti auttaa meitä pysähtymään ja pohtimaan omaa ihmisyyttämme. Sitä, mistä olemme tulossa, missä olemme nyt ja minne olemme kenties menossa.

Mistä tunnelma rakentuu?

Kun ystäväni astui kotimme eteiseen ensimmäistä kertaa, hän sanoi: ”Täällä on hyvä karma.” Sanat tulivat nopeasti ja intuitiolla. Paikat olivat vielä vinksin vonksin ja remontti kesken. Siitä huolimatta hän aisti jotain sellaista, jolle ei keksinyt parempaakaan sanaa. Hän olisi tietysti voinut kuvailla tunnelmaa tai kertoa, millainen olo hänelle tuli. Hän olisi voinut viitata inhimillisiin mittasuhteisiin, nariseviin rappusiin ja ajan kulumisen aiheuttamiin railoihin. Hän päätyi kuitenkin kuvaamaan nimenomaan sitä, mitä ei nähnyt.

Jokainen koti on yhdistelmä näkyvää ja näkymätöntä. Koti syntyy, kun tilaan tulee elämää. Ilman toimintaa tila on oikeastaan turha. Syntyäkseen se tarvitsee sisälleen merkityksen. Tunnelman rakenneaineita ovat kodin eri ulottuvuudet ja se, miten se puhuttelee aisteja. Tämä onnistuu rakentamisen ja sisustamisen materiaaleja hyödyntämällä. Lisäksi osaa aisteista puhutellaan muilla elämisen rakenneaineilla, kuten äänillä, mauilla ja tuoksuilla. Tämä on hienovireisempää rakentamista. Mutta mitä tarkemmin valitusta ja yksityiskohtaisemmin mietitystä kodista on kyse, sitä enemmän niihinkin on kiinnitetty huomiota. Tilassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihminen on kokonaisuus, ja niin on myös tila. Koti on koti kaikille aisteille, olimme sitä muokatessamme niin ajatelleet tai emme.

Maaretta Tukiainen on tietokirjailija, sisustusarkkitehti SIO, muutosvalmentaja ja podcasthost. Katkelma on hänen vastailmestyneestä kirjastaan Hyvän mielen koti (Tuuma, 2021), joka käsittelee kotia hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän näkökulmasta ja haastaa lukijaa pohtimaan omia syvempiä, kotiin liittyviä tarpeitaan. Kirjan löydät täältä

Kirjaan liittyy Maaretan juontama samanniminen podcast, jossa pureudutaan kotiteemaan eri näkökulmista vaihtuvien vieraiden kanssa aihetta pohtien. Viimeisimmän, Koti ja värit -jakson vieraana on. Annaleena Hakola:

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..