Kiinalainen tulevaisuuden kaupunki haluaa yhteistyöhön Designmu-seon kanssa

Xiongan. Näyttelytilan ison videoruudun edessä huimaa. Pelkästään ruutu on lähes talon kokoinen, mutta vaikuttavia ovat havainnevideon visiotkin. Kanaalien varrella on maltillisen korkuisia taloja, jalankulkijoilla tilaa kulkea ja sähköllä kulkevat julkiset liikennevälineet vievät ihmisiä paikasta toiseen. Kaupunki on vihreä ja älykäs.

Tällaisia ovat Hebein maakunnassa, Pekingistä 130 kilometrin päässä sijaitsevan Xionganin alueen tulevaisuuden suunnitelmat.

Xionganin alueen kehittäminen on Kiinan merkittävin infrastruktuurihanke tällä vuosituhannella. Muotoilu, ekologisuus ja ihmislähtöisyys ovat voimakkaasti mukana suunnittelussa.

Alueesta tehdään vuoteen 2035 mennessä samanlainen erikoistalousalue kuin 1980-luvulla rakennettu Shenzhen on Etelä-Kiinassa. Uusi ”Piilaakso” rakennetaan ihmislähtöisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vain vajaa kolmasosa alueesta rakennetaan. Lähistön laaja järvialue puhdistetaan ja metsäalueita kasvatetaan 30 prosentilla. Alueelle on jo istutettu 250 000 uutta puuta. Arkkitehtuurissa yhdistyvät hankkeen kehittäjien mukaan perinteiset kiinalaiset elementit sekä länsimaiset piirteet sekä laatu.

Viime vuonna alkunsa saanut megahanke on Kiinan presidentti Xi Jinpingin lempihanke, joten sillä on suuret mahdollisuudet toteutua.

Alueen kehittämiseen liittyen alueella järjestettiin viime viikolla ensimmäinen Hebei International Industrial Design Week. Sen järjestäjä, Shenzhenin teollisen muotoilun järjestö SIDA halusi Suomen mukaan näkyvästi tapahtumaan. Suomi-päivänä muotoilun ja arkkitehtuurin ammattilaiset puhuivat seminaarissa, ja tapahtuman näyttelyssä olivat kiinalaisten yritysten lisäksi mukana ED-Design, Private Case ja Iittala. Näyttelyssä oli esillä myös Shi.F., joka myy Shanghai Avarten Kiinassa valmistamia Yrjö Kukkapuron kalusteita. Yritykset pääsivät mukaan kutsuttuina, ilman kustannuksia.

Designmuseo allekirjoitti Xionganin alueen hallinnon kanssa MOU-aiesopimuksen yhteistyöstä. Alueelle kaavaillaan designmuseota, ja Helsingin Designmuseolla olisi sen toteutuessa iso rooli konsulttina.

MOU eli Memorandum of Understanding on tahdonilmaus, jonka avulla Kiinassa yleensä asioita saadaan yleensä etenemään.

Kiinassa ei juuri ole omia designmuseoita, joten sen alan kokemustakaan ei liiemmin ole. Designmuseon myymä osaaminen olisi siis suuri apu.

SIDA:n henkilöitä on aiemmin ollut tutustumassa Suomeen, myös Designmuseoon. Keskustelut lähtivät liikkeelle viime vuonna ja Designmuseon johtaja Jukka Savolainen kävi keskusteluja jo viime keväänä Xionganin alueen pormestarin kanssa. Tämä ehdotti yhteistyötä.

”Kiinassa on vahva kiinnostus suomalaista muotoilua kohtaan. Kiina haluaa olla muotoilun suurvalta ja etenee siinä koko ajan. Jos voimme viedä pohjoismaisen muotoilun hyvinvointiajattelun periaatteita tänne, se on kaikkien etu”, Savolainen sanoo.

Toisin sanoen tulevaisuudessa suomalaisella muotoilulla, muotoilijoilla ja yrityksillä voi olla Xionganin alueella isotkin mahdollisuudet, jos ne osataan käyttää hyödyksi. Hebein designviikon ja siellä kuultujen alueen kehittäjien puheenvuorojen perusteella kiinnostus Suomea kohtaan on tällä hetkellä suuri.

Kiinassa arvostetaan esimerkiksi sitä, miten suomalainen teollinen muotoilu on saatu integroitua yrityksiin. Hebein alueella on paljon perinteistä saastuttavaa teollisuutta jota nyt halutaan uudistaa ja muuttaa ja tuoda mukaan entistä enemmän muotoilua.

Savolaisen mukaan suomalaisten kannattaa olla valmiina.

”Kun hanke on näin alussa, on vielä vaikea hahmottaa mitkä olisivat hyvät tavat olla mukana, mutta se kannattaisi tehdä laajalla rintamalla. Suomalaiset ovat perinteisesti varovaisia, ja Kiinassa asiat liikkuvat nopeasti. Jos olemme taas varovaisia eikä niitä askeleita oteta, tilaisuus todennäköisesti menee ohi. Ruotsalaiset, tanskalaiset tai jotkut muut tulevat ja ajavat ohi.”

Isoilla suomalaisilla yrityksillä, kuten vaikkapa Iittalalla ja Roviolla on kokemusta Kiinan markkinoista, ja ne ymmärtävät toimintalogiikan, mutta kun toimintaympäristö on niin erilainen kuin muualla, monet yritykset tarvitsisivat apua.

Savolainen kaipaa keskusteluja, joissa kaikki olennaiset tahot olisivat mukana Helsingin kaupunkia ja valtion tahoja myöten.

”Keskusteluissa voitaisiin luoda yhdessä periaatteellinen näkemys miten Suomi voi olla mukana täällä. Kiina haluaa, että toisena osapuolena on virallinen taho.”