Hän on Bowien levynkansien suunnittelija

Jonathan Barnbrook suunnitteli David Bowien levyjen graafisen ilmeen artistin kuolemaan saakka. Viimeiset hyvästit olivat arkiset.

Jonathan Barnbrook suunnitteli David Bowien levyjen graafisen ilmeen artistin kuolemaan saakka. Viimeiset hyvästit olivat arkiset.

Jonathan Barnbrook saa täyden salin räjähtämään nauruun. Hän matkii Reykjavikin Harpa-konserttitalon salissa David Bowien puheen nuottia ja tekee sen erittäin hyvin.

”Paremmin kuin aikaisemmin”, Barnbrook sanoo naureskellen Harpan VIP-tilassa sen jälkeen, kun hänen luentonsa Reykjavikissä järjestettävässä DesignMarch-tapahtumassa on päättynyt.

Barnbrook, joka on Britannian tunnetuimpia graafisia suunnittelijoita, oli yksi tämän vuoden Design Talksin huippuvieraista. Barnbrookilla on ollut aikaa harjoitella Bowien puhetapaa, sillä hän teki tammikuussa kuolleen artistin kanssa yhteistyötä 15 vuotta. Hän suunnitteli graafisen ilmeen viiteen Bowien levyyn, myös viimeiseksi jääneeseen Blackstariin.

Bowien musiikki oli vuonna 1966 syntyneelle Barnbrookille erittäin tärkeää jo nuorena, etenkin tämän Berliini-vaikutteiset albumit. Niistä tärkein on vuonna 1977 julkaistu Heroes. Myös levynkansitaide on aina tehnyt Barnbrookiin vaikutuksen, ja sen hienous oli yksi syy, miksi hänestä tuli graafinen suunnittelija.

”Vielä 1980-luvulla kansien suunnittelu oli tärkeässä osassa. Nyt levy-yhtiöiden markkinointiosastot ovat mukana liikaa”, Barnbrook tiivistää.

Bowien luottosuunnittelijaksi hän päätyi sen jälkeen, kun oli ollut tekemässä taiteilija Damien Hirstistä kertovaa kirjaa. Ennen levynkansia hän suunnitteli Bowien vaimon Iman Abdulmajidin urasta kertovan kirjan.

The New Day album’s advertisement. ©JONATHAN BARNBOOK

“Kukaan ei tiennyt, mitä Bowie oli tekemässä”

Barnbrookin suosikkilevy ilmestyi uudelleen kuvioihin vuonna 2013, mutta uudenlaisessa muodossa, kun Bowie julkaisi levyn The Next Day kymmenen vuoden tauon jälkeen. Levyn kannessa on tuttu Heroes-albumin mustavalkoinen kansikuva, jossa Bowie poseeraa. Kuvan kuitenkin peittää valkoinen ruutu, jossa lukee albumin nimi. Barnbrook kertoo saaneensa vaikutteita kanteen konstruktivistisesta taiteesta.

”Suunnittelun pohjana olivat Bowien lähettämät kuvat, joista lähdettiin kehittelemään. Tulimme lopputulokseen, että design voi olla melko anonyymia. Näemme nykyisin niin paljon kuvia, että tarvitsemme yksinkertaisuutta”, hän perustelee.

Vaikka lopputulos on yksinkertaisen näköinen, ja sai siitä syystä arvostelua osakseen, kannen suunnitteluun käytettiin paljon aikaa ja työtä. Myös levyjen sisältämä musiikki vaikutti graafiseen ilmeeseen.

”Bowie ei selittänyt laulujaan, mutta keskustelimme niistä loputtomasti. Pallottelimme asioita muutaman kuukauden, jotta saimme ne kohdalleen. Sitten hän puski minut tekemään jotain nopeasti ja halusi nähdä toteutuksen.”

The Next Day -albumin teko säilyi salaisena, mikä on pieni ihme sosiaalisen median aikakaudella.

”Kukaan ei tiennyt, mitä Bowie oli tekemässä. Olimme toisiimme yhteydessä sähköpostilla ja puhelimella.”

Myös levyn vastaanotto arvelutti sekä artistia että Barnbrookia, kun edellisestä julkaisusta oli kulunut niin paljon aikaa. Bowiekin oli lakannut antamasta medialle haastatteluja viitisen vuotta aiemmin.

Kun levy viimein ilmestyi, se oli BBC:n pääuutinen.

Bowien viimeisen levyn Blackstarin graafiset elementit on annettu ilmaiseksi fanien käyttöön. ©JONATHAN BARNBROOK/CREATIVE COMMONS

Kyyninen markkinointitemppu?

Bowien viimeiseksi jäänyt levy Blackstar ilmestyi vain kaksi päivää ennen hänen kuolemaansa. Barnbrook tapasi Bowien viimeisen kerran viime vuoden kesäkuussa, jolloin artisti vaikutti positiiviselta. Barnbrook ei tiennyt Bowien sairastavan syöpää, mutta Blackstar -levyn lyriikoista välittyi tunnelma, että levy jää viimeiseksi.

”Kun istuimme kahdestaan, kyseessä eivät olleet suuret hyvästit, mutta mahdollisesti hän halusi tavata, koska tiesi sen olevan viimeinen kerta.”

Bowie jätti tälläkin kertaa Barnbrookille vapaat kädet suunnitteluun, mutta antoi pienen neuvon.

”Hän sanoi minulle lyyrikan olevan rehellistä, että muista se, kun suunnittelet kantta.”

Levyn kanteen tuli yksinkertainen musta tähti, joka on hyvin symbolinen. Siihen liittyy ajatus pimeydestä, kuolevaisuudesta ja esimerkiksi kaiken sisäänsä imaisevasta mustasta aukosta.

Bowien kuoleman myötä universaaleista teemoista tuli henkilökohtaisia. Samaan tapaan albumin nimiraidan ja Lazarus-kappaleen kuolemaan viittaavat tekstit alkoivat kuulostaa hyvin erilaisilta kuin ennen Bowien kuolemaa.

Barnbrook halusi vapauttaa Bowien kuoleman jälkeen Blackstarin graafiset elementit fanien käyttöön ilmaiseksi. Ne voi ladata ei-kaupallisessa tarkoituksessa netistä, ja itselleen voi painattaa esimerkiksi tähtikuvioisen t-paidan. Barnbrook näyttää myös Harpan luennollaan kuvia, joissa monet Bowie-fanit ovat tatuoineet tähtiä ihoonsa.

Barnbrook kertoo keskustelleensa asiasta Bowienkin kanssa.

”Hänen edustajansa eivät olleet kiinnostuneita oheistuotteista. Se ei ollut kyyninen levyn markkinointitemppu. David on poissa, joten hän ei välitä siitä, myykö levy.”

Barnbrook puhui DesignMarch-tapahtumassa Islannissa maaliskuussa 2016. ©DESIGN MARCH/SEBASTIAN ZIEGLER

Ei pelkkää Bowieta

Bowie-yhteistyö on merkittävä osa Jonathan Barnbrookin uraa, mutta hän on ehtinyt tehdä paljon muutakin. Hänen kuusihenkinen yrityksensä suunnittelee kirjoja, yritysten identiteettejä, fontteja, nettisivuja ja lehtiä. Asiakkaina ovat olleet muun muassa Roppongi Hills, Morin taidemuseo, Saatchi-galleria ja Sydneyn biennaali.

Barnbrook on tehnyt myös paljon ei-kaupallisia töitä, jotka ovat usein luonteeltaan poliittisia. Hän on työskennellyt Occypy-liikkeelle ja tehnyt antimainoksia Adbusters-lehdelle, esimerkiksi Absolute-vodkamerkkiä kommentoivan Absolute Impotence -julisteen. Siitä oli tulla oikeusjuttu, mutta lopulta siltä vältyttiin.

Hänen toimistonsa oli mukana myös brittitaiteilija Banksyn ideoiman Dismaland-antihuvipuiston yhdessä näyttelyssä.

Barnbrook pitää graafista suunnittelua käyttökelpoisena ja tehokkaana välineenä protestoinnille. Useat graafiset suunnittelijat kuitenkin valitsevat kaupallisemman, eli helpomman, tien.

Yksi Barnbookin ajatuksista on, että designerit eivät ole vain ongelmien ratkaisijoita, vaan myös niiden esilletuojia.

”Designerit eivät usein ajattele työskentelystä vastuuta, vaikkakin tilanne on parempi nyt kuin aloittaessani. Graafiset suunnittelijat eivät ole kovin poliittisia, joten on hyvä muistuttaa heitä.”