Weekly
  • Sarjat
  • Weekly Studio

Weekly Studio: Juslin Maunula

Helmikuun Weekly Studiossa tutustutaan Juslin Maunula -merkkiä luotsaavien Laura Juslinin ja Lilli Maunulan maailmaan. He puhuvat muotialan murroksesta, muodon ja kankaan välisestä suhteesta – ja Lady Gagasta.

Lilli Maunula ja Laura Juslin

Lilli Maunula (vas.) ja Laura Juslin työhuoneellaan Ullanlinnassa. © Veera Konsti

Haastattelupyynnön lähetettyäni tajusin käyneeni studiossanne aikaisemminkin. Melkein tasan kaksi vuotta sitten haastattelemassa Satu Maarasta. Hauska sattuma! Mutta aloitetaan pienellä esittelyllä. Keitä olette ja miten olette päätyneet yhteiseen työtilaan?

Lilli: Opiskelimme samaan aikaan muotisuunnittelua Aalto-yliopistossa. Olimme samoilla kursseilla ensimmäisen ja toisen vuoden, mutta siten minä lähdin muihin hommiin ja Laura jäi suorittamaan tutkintoa. Meni kai kymmenisen vuotta ennen kuin tapasimme uudelleen. Se tapahtui Pre Helsinki 2015 -valmistelujen yhteydessä. Laura oli kutsuttu näytökseen, ja minä olin suunnittelemassa lavasteita.

Välillämme oli hyvää energiaa, ja halusimme jatkaa yhteistyötä, muttemme tienneet, johtaisiko se suunnittelupalveluihin vai lopputuotteisiin. Se onkin vaikea kysymys, johon haemme edelleen vastausta, koska kyseessä on kaksi hyvin erilaista liiketoimintaa. Pitäisikö meidän olla design-studio vai brändi, joka myy tuotteitaan? Minusta olemme nyt tulleet siihen pisteeseen, että meidän pitää päättää.

Laura: Haluan lisätä, että päädyimme yhteistyöhön osittain siksi, että meillä on yhteinen näkemys monialaisesta lähestymistavasta. Lilli on koulutukseltaan arkkitehti, mutta haluaa toimia muodin alalla. Minä taas olen arkkitehtuurista kiinnostunut muotisuunnittelija, joten kumppanuutemme tuntui luontevalta. Ei tarvinnut valita, kuka tekee mitäkin. Käytämme kumpikin erikoisosaamistamme ja täydennämme aika hyvin toisiamme.

Onko teidän tosiaan pakko päättää design-studion tai brändin välillä, vai voisiko tulevaisuus sisältää kumpaakin?

Lilli: Meistä olisi hienoa tehdä kumpaakin, mutta brändituotteiden myynti vaatii huolellisen markkinointi- ja myyntistrategian. Tällä hetkellä yrityksen muodostamme minä ja Laura, ja tarvitsisimme kunnon myynti- ja markkinointitiimin, jos haluaisimme menestyä valmisvaatteilla. Tuotteiden myynti vaatii markkinointiresursseja.

Laura: Meitä on vain kaksi, joten emme ehdi tehdä kaikkea. Vaatteiden suunnittelu ja valmistus veisi melkein kaiken aikamme.

Tuo vaikuttaa olevan ratkaiseva haaste muotialalla nykyään. Tahti on hurja ja työtaakka kova. Brändien odotetaan tuottavan niin älytön määrä mallistoja, että isoilla ammattilaistiimeilläkin runsaine resursseineen on ylikuormitusta. Ei ihme, että brändi on haaste itsenäiselle kahden hengen tiimille.

Laura: Onneksi tilanne on muuttumassa. Alan isot pelaajat ovat alkaneet muuttaa systeemiä.

Lilli: Isojen pelaajien päätökset vaikuttavat meihin niin, että pääsemme irrottautumaan. Mutta vie aikansa, ennen kuin järjestelmä sallii vain yhden vuosimalliston laatimisen.

Jos nyt tuotamme vain yhden malliston vuodessa, kukaan ei osta, koska ostajat haluavat enemmän. He haluavat isoja mallistoja, joissa on jopa 100 osaa, neljä kertaa vuodessa. Ja 400 nimikkeen tuottaminen, markkinointi ja myynti vuodessa on valtava kustannus, eikä sellaista kannata edes yrittää ilman kunnollisia resursseja. Toisaalta haluamme löytää oman tapamme toimia omassa mittakaavassamme. Se on haaste, joka meidän pitää ratkaista.

Laura: Nykyään on välttämätöntä esitellä mallisto isoilla muotiviikoilla Pariisissa tai New Yorkissa. Mallistoa tehdään kuusi kuukautta, ja on vain kuusi päivää aikaa myydä se. Sitten, jos kukaan ei osta… Meille kävi niin tällä kertaa.

Lilli: Se on itse asiassa ihan normaalia. Uusi yritys ei välttämättä saa heti tilauksia. Ostajat odottavat näyttöjä muutaman sesongin ajan, ennen kuin ostavat.

Juslin-Maunulan vaate lähikuvassa

© Veera Konsti

Luonnospiirros

© Veera Konsti

Nykyinen järjestelmä ei selvästikään ole kestävä. Mitä teidän mielestänne pitää muuttaa uusien brändien tukemiseksi?

Lili: Tahtia ja määrää. Jos voisimme pitää tiettyjä tuotteita mukana mallistossa sesongista toiseen, meidän ei tarvitsisi aloittaa joka vuosi tyhjästä.

Laura: Toivon todella, että sesonkien merkitys vähenee. Vuodessa ei tarvita kahta saati neljää eri mallistoa. Yhden malliston pitäisi riittää.

Lilli: Kun ajattelee vaikka Iittalaa, niin heillä on tietyt mallit koko ajan varastossa. He lanseeraavat täysin uuden tuotteen muutaman vuoden välein. Lisäksi heillä on myynnissä 1960-luvun klassikoita, ja tällainen kerroksellisuus on paljon kiinnostavampaa kuin jatkuva uuden tuottaminen.

Vaikuttaa siltä, etteivät kuluttajatkaan halua jatkaa nykyistä systeemiä, koska muotialaa kritisoidaan jatkuvasti kuormittavista tuotantomenetelmistä. Ihme, ettei isompia muutoksia ole jo tapahtunut.

Lilli: Mielestäni pienet brändit alkavat olla entistä kestävämpiä. Ne kohtaavat saman haasteen kuin mekin. Ne supistavat tuotantoa ja jatkavat tyyliä seuraavaan vuoteen. Niitä ei silti arvosteta kovin paljon.

Arvostettuja brändejä ovat edelleen isot merkit, jotka tuottavat isoja mallistoja tiuhaan tahtiin. Katumuoti on nyt kuumaa kamaa. Kaikki haluavat katumuotia, ja 25-vuotiaat maksavat melkein mitä tahansa tietystä hupparimerkistä. Nuori sukupolvi on hulluna brändeihin. Tuntuu, että ylätasolla asiat liikkuvat ihan päinvastaiseen suuntaan ja että jäämme yksin, jos hyppäämme kyydistä.

Muotimedia hehkuttaa edelleen loputonta kuluttamista. Miksi alan imago ja todellisuus eivät kohtaa?

Lilli: Se liittyy selvästikin rahaan. Tuotteet myyvät paremmin glamourin verhon takaa, mutta se ei kuvasta totuutta. Onneksi osa lehdistä on alkanut kirjoittaa avoimesti alan ongelmista. Esimerkiksi Vestoj. Sen päätoimittaja Anja Cronberg kirjoittaa aika avoimesti näistä asioista.

Mekko henkarissa ikkunalla

© Veera Konsti

Sukelsimme aika syvälle alan huolenaiheisiin. Halusin kysyä myös muodin ja arkkitehtuurin yhdistämisestä. Voisitteko kertoa lisää muodin luomisesta tiettyyn tilaan.

Lilli: Aloitamme koko malliston suunnitteluprosessin yhtäaikaisesti vaatteista, asusteista ja tilainstallaatiosta. Tilaelementtiä ei lisätä vasta lopuksi, kun vaatteet ovat jo valmiita ja mallit menossa näyttämölle. Tila on alusta saakka mukana malliston suunnittelussa.

Koska suunnittelemme kumpikin valmisvaatteita ja asusteita, olemme yhtä tiiviisti mukana malliston maailmassa. Tilainstallaatio on isompi osa mallistoa kuin pelkkä lavaste. Yritämme nivoa tilan ja malliston yhteen. Joskus kyllä tuntuu, installaatio voi viedä huomion vaatteilta. Tarkoituksemme on kuitenkin voimistaa vaatteiden kokemusta, ja toistaiseksi se on minusta onnistunut.

Laura: Siitä yhteistyömme itse asiassa lähti alkuunkin. Meillä on yhteinen visio brändistä, joka on enemmän kuin vaatteet, enemminkin kokonaisvaltainen kolmiulotteinen elämys.

Lilli: Käytännössä meidän pitää välillä tinkiä tavoitteistamme. Jos meillä olisi loputon budjetti, voisimme luoda mielettömiä elämyksiä, mutta nyt teemme parhaamme niillä resursseilla, mitä meillä on.

Olen lukenut kuplakankaasta, jonka teetitte edellistä mallistoanne varten. Materiaali on varmaan olennainen osa suunnitteluanne?

Lilli: Teemme yhteistyötä mielettömän hyvän italialaisen tehtaan kanssa, joka valmistaa erikoiskankaita monille muotitaloille, ja kankaista on tullut olennainen osa mallistojamme. Kankaat tosiaan korostuvat malleissamme. Toivomme voivamme jatkaa samaan tapaan. Jos alamme tuottaa halvemman hintaluokan vaatteita, lienee vaikeaa käyttää näin laadukkaita tekstiilejä, ja menettäisimme varmaan suuren osan luonnettamme.

Ajatellaan muodon ja kankaan välistä suhdetta. Luonnosteletteko ensin mallin ja valitsette sitten kankaan, vai tuleeko kangas ensin?

Laura: Kankaat ovat ehdottoman tärkeä osa suunnitteluamme. Kangas tulee ensin. Itse asiassa saamme kankaista suuren osan inspiraatiostamme. Kankaista ja väreistä.

Lilli: Se näkyy alan kalenterissakin. Kangasmessut ajoittuvat aikaan ennen suunnittelukautta. Eli kangas tulee ensin, mutta lisäksi mielessä pitää olla vähintään jokin teema. Muodon osalta pyrimme suunnittelemaan jotakin kehoa imartelevaa mutta kuitenkin selkeää ja toimivaa. Kaikki jännä tuntuu sijoittuvan ulkopuolelle.

Tämä on vähän hassu mielleyhtymä, mutta suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että talvella ollaan piilossa ja kesällä riehaannutaan. Teillä on käänteinen järjestys. Jännä ei ole piilossa vaan ulkopuolella…

Lilli: Mielenkiintoista, että mainitsit tuon pointin. Tuotteillamme ei ole isoa markkinaa Suomessa, koska täällä ihmiset eivät halua erottua joukosta. Vaihtoehtoina on suunnitella kaupallisempaa harmaata, tummansinistä ja mustaa tyyliä tai mennä markkinoille, missä ihmiset haluavat erottua. Siksi liiketoimintamme tähtää ulkomaille eikä Suomeen.

Laura: Asusteita on helpompi myydä kotimaan markkinoilla, koska niiden osalta ihmiset uskaltavat valita rohkeammin ja käyttää värejä.

Tylliä

© Veera Konsti

© Veera Konsti

Koruja

© Veera Konsti

Teitte vastikään yhteistyötä kiinalaisen valmistajan Peacebirdin kanssa. Juttelimme Satunkin kanssa Kiinassa toimimisesta, joten siellä taitaa olla kysyntää suomalaisille suunnittelijoille.

Lilli: Lähetimme juuri eilen illalla toisen mallistomme luonnokset, ja olemme menossa sopimaan asiasta parin viikon kuluttua.

Miten yhteistyö sai alkunsa?


Laura: Meillä on Kiinassa agentti, jonka tapasimme Pre Helsingin kautta. Viime lokakuussa menimme tapaamaan viittä asiakasta ja aloitimme yhteistyön niistä kolmen kanssa.

Lilli: Peacebird oli se, josta pidimme eniten, ja yhteistyö heidän kanssaan on osoittautunut onnistuneimmaksi. Laatu on ollut erinomaista ja tuotteet kauniita. Kiinassa on kova kysyntä suunnittelulle, ja siellä on helpompaa myydä palvelua kuin Euroopassa tai Yhdysvalloissa, koska siellä todella tarvitaan design-osaamista ja suunnittelijoita.

Laura: Suhteita pitää kuitenkin olla.

Olin vähän aikaa sitten Shenzhenissä uuden design-museon avajaisissa, ja siellä hoettiin koko ajan, että Kiinaan tarvitaan suunnittelijoita, koska omia ei ole…

Lilli: No, heillä on kyllä omiakin muotisuunnittelijoita, jotka ovat todella hyviä. Meitä käytetään ehkä siksi, että kuuluisat kiinalaiset suunnittelijat ovat diivoja ja nuorten suomalaisten kanssa on helpompaa tehdä yhteistyötä, koska meillä ei ole niin kovia vaatimuksia. Näin olen kuullut.

Laura: Meillä on todella hyvä agentti, ja se on auttanut meitä saamaan asiakkaita. Agenttimme teki aikaisemmin töitä Voguelle, ja koska Kiinassa arvostetaan mainetta yli kaiken, agenttiimme luotetaan.

Lilli: Olenkin ihmetellyt, miksi kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä ja miten oikein saimme tämän homman.

Laura: Lady Gaga oli varmaan osasyynä. Hän käytti takkiamme melkein samaan aikaan, kun tapasimme asiakkaan.  

Vaikuttaako se suunnittelutapaanne? Pitääkö teidän suunnitella asuja, joita Lady Gaga voi pitää?

Lilli: Tuo on yksi ongelmistamme. Mallistomme ovat näytöksiin suunniteltuja eivätkä täysin kaupallisia. Jos haluaisimme myydä enemmän vaatteita, meidän pitäisi tuottaa ”pidettävämpiä” vaatteita myyvissä väreissä. Emme ajatelleet Lady Gagaa, kun suunnittelimme malliston, mutta totta kai meille on hyötyä siitä, että julkkis käyttää vaatteitamme. Julkkiksilla ei kyllä yleensä ole kummoista tyylitajua, joten emme suunnittele vaatteita heitä varten.

Kuulostaa siltä, että teillä on paljon töitä ja pohdittavaa tulevaisuutta varten. Suunnitteletteko RTW-mallistoa vuodelle 2019?

Laura: Teemme ehdottomasti asustemalliston.

Lilli: Minusta meidän pitäisi palkata yritykseen bisnesihminen, jos teemme uuden malliston. Tällä henkilöllä pitäisi olla kokemusta muodin markkinoinnista ja myynnistä, jotta hän voi auttaa varmistamaan tulevien investointien kannattavuuden. Hänen pitää uskoa meihin ja auttaa myymään mallisto. Kysy tilanteesta uudelleen vuoden kuluttua. Päätämme parhaillaan, mihin seuraavaksi keskitymme.

Laura Juslin ja Lilli Maunula

© Veera Konsti

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..