Weekly
  • Weekly Studio

Weekly Studio: Satu Maaranen

Vaatesuunnittelija Satu Maaranen voitti päättötyömallistollaan yhden muotialan arvostetuimmista kilpailuista Ranskassa vuonna 2013. Nykyään Maaranen suunnittelee muun muassa Marimekolle ja usealle kansainväliselle brändille. Crystal Bennes vieraili Sadun studiolla puhumassa estetiikasta, design-prosessista ja muotialan bisneksestä. 

Crystal: Työtilasi on upea! Kuinka kauan olet työskennellyt täällä?

Satu: Melkein neljä vuotta. Aika kuluu tosi nopeasti. Tilan omistaa yhden ystäväni appi. Opiskelimme samaan aikaan, ja kun mainitsin opintojen loppuvaiheessa etsiväni työhuonetta, ystäväni vinkkasi tästä.

Crystal: Tila ei näytä yhtään tyypilliseltä muotisuunnittelijan työhuoneelta. Muuttaako tai vaikuttaako se mielestäsi työtapaasi?

Satu: Kyllä se varmasti vaikuttaa, kahdellakin tavalla. Näin erikoinen tila on vierailleni elämys. Kun ympärillä näkee kirjoja ja haistaa niiden ominaistuoksun ja aistii hiljaisuuden – ja vaikka kirjoja ei ehtisi aina katsella – tuntee tosiaan olevansa rauhassa. Ja kun suunnittelen uusia kuoseja, otan selailtavakseni taide- ja designkirjan. Kirjat ovat mahtava inspiraation lähde. Joku sanoi, että tämä on Suomen paras taide- ja muotoilualan kirjasto.

Crystal: Sinulla on ilmeisesti työhuone myös Marimekolla?

Satu: Kyllä, mutta siellä ei ole työrauhaa, koska ihmiset tulevat koko ajan pyytämään minulta jotakin! On kätevää, että minulla on kaksi erillistä työtilaa. Se auttaa pitämään asiat erillään.

“Joku sanoi, että tämä on Suomen paras taide- ja muotoilualan kirjasto.” -Satu © VEERA KONSTI

Crystal: Voisitko kertoa hieman taustastasi?

Satu: Opiskelin Aalto-yliopistossa ja vuoden verran taidekasvatuksen laitoksella. Ajattelin ryhtyä taideopettajaksi. Tajusin nopeasti, että minulla oli opettajaksi ihan liikaa omia ideoita, joten hain muotisuunnittelun puolelle. Valmistuin vuoden 2012 joulun tienoilla. Päättötyönä tekemäni mallisto voitti yhden muotialan arvostetuimmista kilpailuista eli Hyéresin festivaalin Ranskassa. Olen kiertänyt maailmaa siitä lähtien. Tilanteeni on nyt vasta alkanut vähän rauhoittua.

Crystal: Koulutusohjelmassa on tainnut olla paljon itse tekemistä. En tunne muotialan koulutusta kovin hyvin, mutta olen käynyt Aalto-yliopiston muotisuunnittelun tiloissa, ja ne vaikuttivat erinomaisilta. Onko se tavallista muotialalla?

Satu: Minusta se on hyvin poikkeuksellista. Siellä on isot työtilat ja uusimmat välineet ja teknisesti hyvin taitavaa henkilökuntaa. Siellä voi tehdä ihan mitä tahansa.

Crystal: Hyödynsitkö tiloja opiskeluaikanasi?

Satu: Kyllä vain. Tein kaiken itse – se kuuluu opetukseen. Opiskelijoilla on myös vapaus tehdä töitä muissa tiloissa, joten tein kenkiä puutyöverstaassa, ja muut kävivät keramiikan puolella tekemässä nappeja tai koruja mallistojaan varten.

Crystal: Miten itse tekemällä kouluttautuminen näkyy ammatissasi? Et varmaan tee enää ihan kaikkea itse?

Satu: Nyt on eri tilanne. Tosielämässä opastan mallistojen valmistajia. Annan ohjeita valmistusta varten, mutta on tosi tärkeää oppia ensin valmistamaan itse ja ymmärtämään koneiden toimintaa. Silloin tietää, mikä on mahdollista ja miten pitää neuvoa muita, jotta saa haluamansa lopputuloksen.

Crystal: Menestyit siis Hyéresin festivaaleilla, ja urasi lähti siitä nousuun.

Satu: Kyllä, siitä oli mediassa joka puolella, ja todella monet toimittajat ja stylistit halusivat tavata minut. Matkustelin ympäri maailmaa. Taisin käydä Pariisissa 19 kertaa yhden vuoden aikana. Osa käynneistä liittyi yhteistyöhön Petit Bateaun kanssa, ja he halusivat jatkaa yhteistyötä komissiopohjalta, kun Satu Maaranen X Petit Bateu -kokoelma oli lanseerattu vuoden 2014 kesällä.

Satu on tunnettu käsinmaalatuista kuoseistaan. © VEERA KONSTI

Satu on tunnettu käsinmaalatuista kuoseistaan. © VEERA KONSTI

“Kaikille käyttämilleni kuvioille ja muodoille ja yhdistelmille täytyy olla peruste.” -Satu © VEERA KONSTI

Crystal: Jos ajatellaan kahta asiakastasi – Petit Bateauta ja Marimekkoa – tuntuuko sinusta, että yhteistyö noudattaa aina samankaltaista prosessia vai onko prosessi erilainen eri brändin kanssa?

Satu: Hyvin erilainen. Teen yhteistyötä kiinalaisen muotimerkin Exception de Mixmindin kanssa, joka on vakavan syvällinen, romanttinen ja naisellinen. Petit Bateau taas on hyvin chic ja marinière. Marimekko on todella värikäs ja leikkisä kaikissa printeissään. Kaikkien kanssa täytyy siis olla erilainen prosessi.

Crystal: Kuinka sinä sitten saat oman estetiikkasi ja tyylisi sovitettua näihin erilaisiin brändeihin, joilla on kullakin varmasti oma vahva historiansa ja tyylinsä?

Satu: Se on juuri se haaste, josta nautin kaikista eniten. Lähtökohtana on tietenkin aina oma estetiikkani, mutta sen pitää hieman väistyä, koska minun pitää löytää kullekin brändille paras juttu.

Crystal: Onko oman kulttuurisi Marimekolla erityisasema asiakkaidesi joukossa?

Satu: Kyllä minusta tuntuu, että minulla on erityissuhde Marimekon tuotteisiin, koska olen tuntenut ne pikkutytöstä saakka. Meillä oli Marimekkoa kesämökillä…

Crystal: Niin oli kaikilla muillakin!

Satu: Niin, en ole ainoa. Ehkä Marimekko on tavallaan aivopessyt minut.

Crystal: Tai ehkä tunnet jonkinlaista vastuuta siitä?

Satu: Kyllä, tavallaan. Tuntuu, että tätä juttua ei ainakaan saa mokata. Siihen täytyy suhtautua rakkaudella ja intohimolla. Suhtaudun tietenkin samalla asenteella kaikkiin asiakkaisiini, mutta Marimekolla on hieman eri asema yhteisen historian vuoksi.

Crystal: Olen kysynyt kaikilta tähän juttusarjaan haastatelluilta, tuntevatko he kuuluvansa suomalaiseen design-perinteeseen. Onko sinun tyylisi osa suomalaista design-perinnettä?

Satu: Mielessäni pysyy tiettyjä suomalaiseen estetiikkaan kuuluvia juttuja, koska minua on niihin aivopesty – tietty minimalistisuus, värien ja kuvioiden käyttö ja jonkinlainen funktionalismi – mutta yhdistän niihin aina jotakin uutta ja odottamatonta. Opiskelen esimerkiksi aina Kiinan historiaa ja kulttuuria, kun teen työtä kiinalaiselle merkille. Luen parhaillaan Song-dynastian ajasta ja siitä, miten silloin elettiin ja pukeuduttiin. Se on todella kiinnostavaa. En sekoita siihen mitään suomalaista, koska kyse on kiinalaisen designin modernisoinnista 21. vuosisadalle. Siellä käytetään paljon jakardia ja kirjailuja eikä painokuviointia niin kuin Marimekolla. Suunnitteluni muunnetaan siellä kolmiulotteisiksi tekstiileiksi.

Crystal: Siksi kulttuurienväliset vaikutteet ja tutkimus ovat muodissa niin kiinnostavia. Vaikka bisnes on hyvin globaalia ja kansainvälistä, on näitä ainutlaatuisia eroja siinä, miten kuvioita ilmaistaan ja millaisia tekstiilejä käytetään, niin kuin kerrot.

Satu: Tiivistettynä voisi sanoa, että noudatan suomalaisen suunnittelun sääntöjä, koska minulla on tietyt käytännöllisyyden ja käytettävyyden säännöt koko ajan mielessäni – tehdä asioista yksinkertaisia ja poistaa kaikkia ylimääräinen – ja noudatan samoja sääntöjä kaikkien asiakkaideni kanssa. En koristele. Kaikille käyttämilleni kuvioille ja muodoille ja yhdistelmille täytyy olla peruste.

Crystal: Koskeeko se myös painokuvioita?

Satu: Kyllä koskee.

Crystal: Painokuviot ovat mielestäsi siis funktionaalisia eivätkä dekoratiivisia?

Satu: Funktionaalisia ehkä asettelun tai mittasuhteiden tai merkityksen osalta eikä niinkään kuvion muodon.

Crystal: Tämä on kiinnostavaa kuulla, koska itse määrittelisin painokuvion aina koristekuvioksi. Mutta jos palataan suunnittelun sääntöihin; minusta on kiinnostavaa, että säännöt – tai rajoitukset – ovat usein tärkeä työkalu suunnittelijoille.

Satu: Ne ovat ainoa keino voida luottaa itseensä suunnittelijana. Täytyy olla tiettyjä sääntöjä. Muussa tapauksessa en pystyisi olemaan niin itsevarma. En pystyisi tekemään nopeita päätöksiä. En voisi mennä kokoukseen ja väittää, että jokin toimii tai ei toimi.

Crystal: Jännittävää kuulla tuo liittyen viime vuonna kirjoittamaani juttuun Klaus Haapaniemen Kansallisoopperalle tekemästä pukusuunnittelusta. Seurasin pukujen kehkeytymistä muutaman kuukauden ajan, ja muistan, että kerran käydessämme oopperan puvustamossa joku kysyi Haapaniemeltä, minkä sävyinen punainen nauha pukuun pitäisi valita, ja hän meni hakemaan alkuperäisen luonnoksensa, ennen kuin teki päätöksensä.

Satu: Minä teen samoin sovitusvaiheessa, jotta muistan, millainen oli alkuperäinen ideani, ja voin pitää siitä kiinni. Muuten koko homma menee liian sekavaksi.

Crystal: Minä olen aina luullut, että itseensä luottavat suunnittelijat pystyvät tekemään päätöksiä paikan päällä, joten ihmettelin Klausin tapaa toimia, mutta sitten kun ajattelin asiaa jälkeen päin, se tuntui järkevältä. Kuten mainitsit, sitähän voi muistaa väärin…

Satu: Lisäksi paikalla on paljon ihmisiä, joilla kaikilla on oma rooli ja mielipide, joten on tärkeää viitata alkuperäiseen suunnitelmaan, jotta homma pysyy tasapainossa.

Satu on myös yksi Pre Helsinki -kollektiivin perustajista, joka esittelee suomalaista muotia ja auttaa nuoria suunnittelijoita saamaan kansainvälisiä kontakteja. © VEERA KONSTI

Crystal: Puhutaan vielä Kiinan Exceptionille tekemästäsi työstä.

Satu: He tulivat eräänä päivänä käymään showroomillani, ihan sattumalta, ja kysyivät, halusinko lähteä käymään Kiinassa. Tutustuimme toisiimme, ja ensin he palkkasivat minut suunnittelemaan kolmen sesongin kuosit päämallistoonsa. Nyt kun yhteistyömme on jatkunut vuoden, olen alkanut konsultoida heidän design-tiimiään kuoseista ja tekstiileistä kerran kuukaudessa.

Crystal: Jotta ymmärtäisimme heidän markkina-asemansa, niin mihin länsimaiseen brändiin heitä voisi verrata?

Satu: Jos ajatellaan vaatteiden valmistustapaa, Celine voisi toimia verrokkina. Exception on melkein 20-vuotias vaatemerkki mutta samalla yksi Kiinan vanhimmista – muotisuunnittelu on sielläs nuori ala. Yritys tunnetaan silti oikein hyvin, koska maan ensimmäinen nainen käyttää sen vaatteita.

Crystal: Onko sillä myös nopea tuotanto?

Satu: Firma tuottaa neljä mallistoa vuodessa, mutta design-prosessi on paljon hitaampi osittain siksi, että siihen liittyy paljon enemmän ihmisiä. He käyttävät paljon aikaa sovituksiin, jotta tuotteet olisivat täydellisiä.

Crystal: Suunnitteletko vaatteita?

Satu: Vain kuoseja ja tekstiilejä. Toimin kuosien ja tekstiilien luovana johtajana, joten laadin moodboardeja ja pohdin, miten kankaat toteutetaan, jotta mallistosta saadaan yhtenäinen.

“Ala ei ole ennallaan. Nyt ollaan kiinnostuneita vain siitä, miltä asiat näyttävät Instagramissa, ei aistimuksista tai ideoista. ” -Satu © VEERA KONSTI

Crystal: Tuntuuko sinusta, että asiantuntemustasi ja mielipiteitäsi kunnioitetaan, kuten pääsuunnittelijan asemaan kuuluu, vai onko kyse enemmän yhteistyöstä?

Satu: Mielenkiintoinen kysymys. Palasin juuri pitkältä työmatkalta Kiinasta. Uskoakseni kommunismin vuoksi heidän yhteistyötapansa on hyvin erilainen. Siellä tosiaan tuntee, että jokainen on tasa-arvoinen ja osallistuu työhön. Yrityksen omistaja herra Mao sanoo tietenkin viimeisen sanan. Kokoukset ovat enemmänkin keskusteluja, vaikka joskus ne tuntuvat filosofian oppitunneilta. Tasa-arvoisuuden vuoksi ideoita on joskus liikaa ja kaivataan selkeää näkemystä. Yritän auttaa siinä suhteessa tekstiilien kautta.

Crystal: Kuulostaa siltä, että olet saavuttanut kivan tasapainon näiden erilaisten merkkien välillä, mutta sinulla taitaa olla siinä paljon tekemistä. Tunnetko tarvetta luoda myös oma mallisto, jonka kautta ilmaista henkilökohtaisemmin luovuuttasi?

Satu: Tunnen, että saan ilmaistua luovuuteni monien eri projektieni kautta. Exception keskittyy tekstiileihin ja Marimekko kankaisiin. On valmisvaatetta, couturea, tutkimustyötä ja luovaa johtajuutta. Vaikka oma mallisto toisi hyvää PR:ää ja näkyvyyttä, en aio ryhtyä moiseen neljä kertaa vuodessa.

Crystal: Mediassa keskustellaan yhä enemmän mallistojen määrän aiheuttamasta aikapaineesta. Mielestäni aihe liittyy myös kertakäyttökulttuuriin ja talous- ja ympäristöongelmiin. Muotialan bisnespuoli yrittää kaikin tavoin välttää käsittelemästä hurjaa tuotantovauhtia.

Satu: Se on yksi syy siihen, miksi en halua perustaa omaa kaupallista merkkiä. Samasta syystä Raf Simmons jätti Diorin. Ala ei ole ennallaan. Nyt ollaan kiinnostuneita vain siitä, miltä asiat näyttävät Instagramissa, ei aistimuksista tai ideoista. Suunnittelijat eivät saa enää suunnitella. Pitää olla liikemies tai johtaja. Oikealle ajattelulle ei jää aikaa. En halua mennä siihen mukaan.

Crystal: Instagram on oudosti toisaalta tehnyt muodista ja muista luovista aloista entistä avoimempia ja näkyvämpiä, mutta toisaalta se on saanut aikaan jatkuvan uutuuden himon.

Satu: Tuntuu, että pitää joka sekunti tuottaa jotakin uutta, koska muuten ihmiset tylsistyvät.

Crystal: Vaikka yhä useammat suunnittelijat vaikuttavat olevan kyllästyneitä tilanteeseen, kukaan ei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä.

Satu: Li Edelkoort [trendien ennustaja] kirjoitti vähän aikaa sitten, että muoti sellaisena, kuin sen tunnemme, on kuollut – että sen todellinen merkitys on kadonnut. Se on surullista. Toivon todella, että tulee uusi aalto, joka muuttaa tilanteen.

© VEERA KONSTI

© VEERA KONSTI

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..