Weekly Pics: Anu Mänttäri

Näyttelykonseptin olivat suunnitelleet Elina ja Klaus Aalto. Jatkuvasti muutoksessa olevaa Helsinkiä kuvaavalla osastolla on useita kerroksia ja merkityksiä. Ihmiset saivat punoa itse räsyä rakenteiden päälle.

Kävijät oivalsivat nopeasti, että kaupunki itsessään on pelkkä rakenne, ja vasta ihmisten luovuus ja ideat rakentavat kaupungin. Maltan tuskin odottaa, miltä osastolla näyttää kuun lopussa! Lisää näyttelystä voit lukea Elina Aallon haastattelussa.

Tapahtumapaikkana on huikean hieno, alunperin 1937 tupakkatehtaaksi rakennettu Songshan Cultural & Creative Park.

Designpääkaupunki-nimitys on paljon enemmän kuin yksi vuosi. On hyödyllistä voida oppia ja jakaa kokemuksia muiden vastaavien kaupunkien kanssa. Kutsu osallistua muiden kaupunkien WDC-vuoden huippukohtiin on hieno mahdollisuus esittää tilannekuva myös oman kaupungin muotoiluajattelusta.

Näyttely maalasi kuvan siitä, miten muotoilu on mukana tällä hetkellä paremman kaupungin rakentamisessa. Tarina kerrottiin hyödyntäen Suomen vahvaa muotoiluidentiteettiä. Seinällä oleva aikajana kertoi esimerkkejä Helsingin kaupungin muotoilukäsitykseen vaikuttaneista asioista, joissa on korostunut paremman arjen luominen muotoilun avulla.

Taipeissa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa teemaa New School Helsinki. Näyttelyilmeen oli suunnitellut kansainvälisesti tunnustettu, helsinkiläinen brändi- ja designtoimisto Werklig. Sen kautta pystyttiin kertomaan muotoilun roolista opetuksessa ja koulujen rakentamisessa, mutta myös niistä tämän päivän kouluun vaikuttavista digitaalisista ja teknisistä ratkaisuista, jotka kytkeytyivät tällä hetkellä koulumaailman Helsingissä ja muualla maassa.

Näyttelyssä koulu oli läsnä videolla uuden Kalasataman peruskoulunarkkitehtuurin, oppimisympäristöjen ja ratkaisujen kautta. Kalasataman koulun ovat suunnitelleet JKMM Arkkitehdit.

Opetusjärjestelmämme menestys on tuonut mukanaan spekulaatioita siitä, mikä on sen merkittävin elementti. Yksi asia on varmaa: luovuuden merkitys. Myös taiwanilaiset näyttelykävijät pitivät sitä hyvin keskeisenä, joskin heidän järjestelmälleen kaukaisempana asiana.

Sillä on suuri merkitys, miten pystymme ylläpitämään lasten luontaista uteliaisuutta ja pystymme luomaan oppimisympäristöjä ja -tilanteita, jossa lapsille syntyy halu oppia. Näyttelyssä toisia lapsia piti houkutella, kun taas jotkut hyppäsivät suoraan asiaan. Kaikki lähtivät osastolta hymy kasvoillaan.

Vietin osastolla muutaman päivän tavaten ihmisiä ja nähdäkseni, miten kokonaisuus otettiin vastaan. Huomasin nopeasti, että taiwanilaiset eivät ole pelkästään erittäin ystävällisiä, mutta heidän kanssaan oli myös todella hauska keskustella.

Hienointa oli kuulla erilaisia tulkintoja siitä, mitä rakenteisiin sidottavat pienet langanpätkät heidän mielestään kuvastivat, kuten ihmisten verkostoja tai viestejä kaupungille. Vähitellen alkoi muodostua myös erilaisia muotoja: hymynaama, ikkuna, sydän…

Monet halusivat jatkaa toisten aloittamia muotoja ja ideoita. Rakenteessa olevat aukot alkoivat täyttyä naruista punotuilla kudelmilla, jotka vähitellen ikään kuin valtaavat joutomaita.

Hauskalla huumorillaan yllättänyt Klaus Aalto “designerin sateenvarjonsa” kanssa.

Helsinkiläinen start-up Teatime Research mahdollisti näyttelyn virtuaalitodellisuuskokemuksen. Kuvassa Taru Muhonen, yksi firman perustajista, asentaa laitteistoa ennen näyttelyn avautumista. VR-lasien kautta kävijät pystyivät kokemaan, miltä tuntui olla Kalasataman koulun sisällä ja seuraamassa oikeita oppitunteja koulun sisällä ja viereisellä Mustikkamaalla.

Finpron, kaupungin ja Helsinki Business Hubin kanssa yhdessä järjestämän New School Helsinki -satelliittitapahtuman kautta joukko suomalaisia yrityksiä esittäytyi myös Taipeissa. Koulu tarjoaa hyvän yhteisen nimittäjän, johon kytkeytyy paljon erilaisia yrityksiä oppimisteknologioista puhtaaseen sisäilmaan, joka sekin on viimeisten tulosten valossa vaikuttaa oppimistuloksiin.

Viikkoon mahtui myös muita tapahtumia, kuten International Design Policy Conference. Oli erittäin mielenkiintoista kuulla, miten eri kaupungit maalasivat kuvia tulevaisuuden visioistaan ja muotoilun roolista. Kaikilla oli erilainen lähestymistapa, mutta silti kaikilla oli fokus ihmisissä.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei jättänyt ketään kylmäksi. Hän esitteli kaupungin, joka elää historiansa suurinta muutoskautta ja kertoi tulevan Keskustakirjaston palvelumuotoilua esimerkkinä käyttäen, miten muotoilu on mukana muokkaamassa tulevaisuuttamme. Hän myös esitteli yleisölle 9-vuotiaan Aaron tämän uudessa koulussa Kalasatamassa Helsinki is my classroom -videolla.

Paikan muihin näyttelysaleihin oli kuratoitu kiehtova kuva Taipeista graafisen suunnittelun, muodin ja tuotemuotoilun kautta. Paikoitellen jotain tuttua ja välillä taas virkistävällä tavalla erilaista.