Weekly Abroad: Laura Sarvilinna
Design-vaikuttaja Laura Sarvilinna järkyttyi hallituksen päätöksestä leikata korkeakoulutuksen budjettia ja ilmoitti muuttavansa Ruotsiin. Weekly Abroad -sarja esittelee ulkomailla uraa luovia suomalaismuotoilijoita.
Laura Sarvilinnalla on yli 22 vuoden kokemus suomalaisen muotoilun parissa ja siksi ainutlaatuinen näkemys alan kehityksestä 1990-luvun puolivälin jälkeen.
”2000-luvulta lähtien Suomessa on vaikuttanut uusi sukupolvi, joka on rohkeasti omaksunut kansainvälisen lähestymistavan”, Sarvilinna sanoo.
”Heillä ei ole perinteisiä rajoja, ja sama ilmiö esiintyy monilla muillakin aloilla, ei ainoastaan muotoilussa.”
Sarvilinna opiskeli alun perin keraamikoksi ja meni töihin Hackmanille, joka on nykyisin osa Fiskarsia. Hän työskenteli raaka-aineiden parissa, siirtyi markkinointiin ja tuotekehitykseen ja sitten Iittalan kansainväliseen myyntiin.
Vuonna 2005 Sarvilinna perusti oman yrityksen nimeltä Huippu Design Management. Se oli siihen aikaan ensimmäinen suomalainen suunnittelijoiden edustukseen, kuten sopimusneuvotteluihin ja kansainväliseen PR:ään, erikoistunut yritys. Vuonna 2012 Sarvilinna ryhtyi Artekin viestintäpäälliköksi ja siirtyi sieltä Suomen Messuille, missä hän vastaa viidestä muotoiluun ja sisustukseen liittyvästä messutapahtumasta.
Eikä ihme, sillä ammatillisen kokemuksensa pohjalta Sarvilinnan näkemys on hyvin kansainvälinen. Vastaavaa hän ei tunnu löytäneen Helsingin kapeahkosta näkemyskentästä.
”Minusta me suomalaiset olemme joskus liian nöyriä”, hän pohtii.
”Se ei ole välttämättä huono juttu, ja se kuuluu luonteeseemme ja mielenlaatuumme, mutta perinteisillä yrityksillä on vaikeuksia globaalin ja digimarkkinoinnin kanssa. Minusta meidän pitää ajatella vähän isommin.”
Habitare julkisen keskustelun alustana
Sarvilinnan kansainvälistä näkemystä osoittaa hänen lähestymistapansa Suomen tärkeimpiin design-messuihin eli Habitareen, joka oli myös olennainen osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Sarvilinna toimii Habitaren ja Habitare Pron luovana johtajana.
”Design- ja sisustusmessujen tärkein tehtävä on opettaa”, Sarvilinna painottaa.
”Kuluttajien pitäisi saada sieltä hyviä neuvoja ja tietoja kuluttamisesta.”
Tästä syystä Habitarea on alusta eli 1970-luvulta saakka kehitetty suuntautumaan pois huonekaluista ja esittelemään kaikkea arkisiin tiloihin ja ympäristöihin liittyvää. Tämän vuoden teemana oli tulevaisuuden koti, ja se edustaa tapaa, jolla Sarvilinna positioi Habitarea julkisen keskustelun alustaksi. Hänen tavoitteensa on rohkaista yrityksiä osallistumaan kyseiseen teemaan ja esittelemään keinoja, joilla ihmiset voivat tulevaisuudessa rakentaa itselleen parempia koteja, tai tapoja, joilla yritykset voivat vastata yhteiskunnan tarpeisiin.
Tänä vuonna Habitaressa nähtiin erikoisnäyttely, joka puuttui kodittomuuteen ja pakolaistilanteeseen. Sarvilinna toivoo, että se herättää keskustelua kaupan roolista tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
”Uskon, että pystymme taiteen avulla aiempaa helpommin viestimään tilanteita, joihin yhteiskuntamme törmää tulevaisuudessa”, Sarvilinna sanoo.
”Vaikka aihe on pelottava, siitä pitäisi pystyä keskustelemaan pelottomasti.”
Uusi alku Tukholmassa
Sarvilinna on muuttanut siis Tukholmaan. Hän selittää odottamatonta siirtoaan hallituksen vuoden 2015 päätöksellä leikata korkeakoulutuksen budjettia 500 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana. Leikkaus vaikutti välittömästi Sarvilinnan puolisoon, joka työskenteli yliopiston professorina, ja sai hänet itsensäkin vakaviin mietteisiin.
”Olimme kumpikin hieman järkyttyneitä leikkausten luonteesta ja varsinkin siitä, kuinka paljon ne vaikuttavat perheiden ja nuorten tulevaisuuteen varhaislapsuudesta korkeakoulutukseen”, Sarvilinna sanoo. ”Tuntuu kuin olisi otettu askel väärään suuntaan.”
Pariskunnalla on nuori tytär, ja vaikka vaihtoehtoja oli monia, he päätyivät aiemman työtarjouksen perusteella Tukholmaan. Sarvilinnan puoliso siirtyy professoriksi Tukholman yliopistoon, ja Sarvilinna jatkaa Habitaren ja Habitare Pron luovana johtajana. Hän on asunut Tukholmassa vasta muutamia viikkoa, joten vielä on liian aikaista sanoa, millaisen jäljen hän jättää Ruotsiin, mutta hän vaikuttaa innostuneelta muutoksesta.
”Halusin haastetta uralleni, ja tässä sitä riittää, kun pitää opetella ruotsia”, Sarvilinna nauraa.
”Emme toki aloita nollasta. Minullahan on kokemusta ja osaan välttää virheitä. Mutta on virkistävää aloittaa alusta. Se ylentää mieltä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.”