Weekly
  • Sarjat

Näin syntyy metromatka

Helsingin metroa on pian entistä helpompaa ja turvallisempaa käyttää. Uudet opasteet on tehty palvelumuotoilua ja 3D-teknologiaa hyödyntäen.

Helsingin metrossa 1980-luvulta asti tutut opasteet ovat nyt historiaa. Uudet opasteet ja ulkoasu on tehty matkustajia kuunnellen, palvelumuotoilua ja 3D-teknologiaa hyödyntäen.

Käytännössä se tarkoittaa, että jatkossa metrokävijä löytää entistä helpommin esimerkiksi seuraavan bussin, kaupunkipyörät tai lähellä sijaitsevan teatterin. Kaikki tieto on niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Esimerkiksi Kamppiin saapuva turisti voi seurata ”A”-merkintää laiturilta kadulle asti löytääkseen oikean tien metrolaiturilta Temppeliaukion kirkolle.

Opasteiden uudistuksen suunnittelusta vastasi johtava suunnittelu- ja konsultointialan yritys Ramboll yhdessä luovan suunnittelutoimiston Roban Konnan kanssa.

Jutun asiantuntijat ovat Rambollin sektorinjohtaja Jukka-Pekka Pitkänen ja Älykäs kaupunkiliikenne -yksikön päällikö, matkustajainformaation asiantuntija Tuomas Lehteinen sekä asiakkaan näkökulmasta HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö Elina Norrena.

Mikä oli Helsingin metron opasteiden uusintaprojektin suunnittelun lähtökohta?

Elina: Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää metroasemien opastusta ja samalla yhtenäistää koko metrojärjestelmän opasteet sekä ulkoasu. Uudistus tulee tukemaan kokonaisuudessaan matkaketjun kaikkia eri vaiheita.

Jukka-Pekka: Tavoitteenamme oli muokata 1980-luvulta asti ollut opastusjärjestelmä vastaamaan nykypäivän standardeja ja opastustarpeita. Vanhassa opastuksessa oli käytössä sellaisia piktogammeja eli kuvakirjoituksia, joita tämän päivän joukkoliikennematkustajat eivät tunteneet. Lisäksi osa opastettavista kohteista ei enään sijainnut siellä, mihin opasteet johtivat.

Informaatiokokonaisuus tuli saada vastaamaan 2020-luvun käyttäjän tarpeita. Suunittelun aikataulutukseen vaikutti myös uuden Länsimetron valmistuminen. Mottomme on tarjota oikeaa infoa, oikeassa paikassa, koska nykyinen järjestelmä sisältää paljon myös turhia opasteita. Siihen on vuosien saatossa lisätty elementtejä vanhoja poistamatta ja opastus ei ole kaikilta osin jatkuvaa. Lisäksi VR:n, HKL:n ja HSL:n opastuksessa on ollut esimerkiksi eri värit ja kuvakirjoitukset käytössä.

Mitkä olivat uudistuksen tavoitteet ja mitä niillä saavutettiin?

Jukka-Pekka: Lähdimme luomaan kaikkia keskeisiä käyttäjäryhmiä palvelevaa opastuskonseptia, joka suunniteltiin alusta asti käyttäjälähtöisesti palvelumuotoilun keinoin.

Työssämme tarkastelimme opastuksen tarvetta erityisesti seuraavien käyttäjäryhmien osalta:
a) “Heavy userit” eli metron varrella asuvat ja työssäkävijät, jotka hyödyntävät metroa päivittäin.
b) Pääkaupunkiseudun asukkaat, jotka käyttävät satunnaisesti joukkoliikennettä ja metroa.
c) Ulkomaiset ja kotimaiset vierailijat ja turistit, jotka käyttävät metroa kertaluontoisesti.
d) Erityisryhmät.

Konseptin yhtenä erityistavoitteena on kynnyksettömän reitin selkeämpi kuvaaminen. Vanhat metroasemat eivät täytä täysimääräisesti esteettömyysvaatimuksia. Halusimme erityisesti parantaa liikuntarajoitteisten opastusta ennen mahdollisia isompia investointeja metroasemille.

Perusopastuksen lisäksi loimme konseptin myös poikkeustilanteiden varalle. Ennen näitä tilanteita varten ei ole ollut yhtenäistä ohjetta ja käytännöt ovat olleet vaihtelevia riippuen siitä, onko poikkeustilanteen tiedottamisesta vastannut HKL, rakennuttaja tai vaikka siivousfirma.

Uusi konsepti palvelee näiden kaikkien osapuolten opastustarpeita yhteisellä ilmeellä ja kiinnitystekniikoilla, jotka on nopea ottaa käyttöön. Niihin on myös helppo päivittää tietosisältöä muuttuvissa tilanteissa.

© RAMBOLL & MUSTA DESIGN OY

Miten opasteiden visuaalinen ilme muuttui projektin myötä?

Jukka-Pekka: Opastus yhdenmukaistuu muun joukkoliikenneopastuksen kanssa. Metroasemille tulee muusta joukkoliikenteestä tuttu HSL:n väri-, fontti- ja piktogrammimaailma, mikä yhdenmukaistaa ja selkeyttää koko matkaketjun opastamista. Samaa ilmettä on tuotu muissa yhteyksissä myös VR:n liikennöimiin lähijuniin. Tällöin jatkossa koko HSL-seudun joukkoliikenteessä on yhteinen ilme.

Helsinki on tänä päivänä kansainvälinen kaupunki, jossa kaikki opastus on jatkossa kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
 Konseptissa on esitelty uudet uloskäynnin kirjaimet, jotka yhdistettynä uusiin 3D-asemakarttoihin mahdollistavat helpommin muistettavan navigoinnin erityisesti keskustan maanalaisilla asemilla. Asemakartasta käyttäjä näkee myös helposti lähialueen kiinnostavat kohteet, sekä liityntäyhteydet vaikka lähellä sijaitsevaan teatteriin tai kaupunkipyöräpysäkin, sekä uloskäyntikirjaimen, jota seuraamalla käyttäjä löytää kohteen.

Näin ollen Kamppiin saapuva turisti voi seurata ”C”-merkintää laiturilta kadulle asti löytääkseen oikean tien metrolaiturilta Temppeliaukion kirkolle. Myös kaupalliset toimijat voivat jatkossa hyödyntää kirjaimia omien mainosten yhteydessä. (“Tutustu kukkakauppaamme Rautatientorin metroasemalla uloskäynnin A vieressä”).

Uusissa metrokartoissa on hyödynnetty 3D-teknologiaa. Mitä hyötyä siitä on matkustajalle?

Jukka-Pekka: 3D-tarkoittaa tässä vain esitysasua, eli suunnitteluvaiheessa meillä oli vaihtoehtona tehdä joko skemaattisia 2D-asemakarttoja tai sitten realistisemman näköisiä karttoja, joissa asemat on mallinnettu 3D-maailmassa. Kartat löytyvät sekä julisteina asemilta että HKL:n sivuilta ladattavina tiedostoina. Näitä pääsee hyödyntämään joko ennen matkaa netin kautta, matkan aikana älypuhelimilla tai asemilla olevista julisteista.

Mitkä muut palvelumuotoilun osa-alueet otettiin projektissa huomioon?

Jukka-Pekka: Kaikki suunniteltiin käyttäjäryhmien tarpeista käsin. Projekti alkoi innovatiivisesti hyvin vapaalla ideoinnilla perustuen ainoastaan käyttäjien eri tarpeisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin parantaa. Moni ratkaisu olisi vaatinut digitalisaation hyödyntämistä, mutta toimeksiantonamme oli päivittää Helsingin metron staattinen info.  Projektin sivutuotteena syntyneet ideat ja ratkaisuehdotukset ovat toki edelleen tallessa mahdollista seuraava kehitysvaihetta varten, jossa uudistus koskisi myös sen dynaamista infoa.

Opasteiden avulla on helpompi löytää esimerkiksi hisseille sekä bussiin, pysäköintiin ja kaupunkipyöriin. © RAMBOLL & MUSTA DESIGN OY

Miten kuluttajat ovat ottaneet uudistukset vastaan?

Elina: Toistaiseksi oikein hyvin. Opasteiden vaihtotyö on kuitenkin vielä kesken, joten palautetta uusista opasteista on tullut suhteellisen vähän.

Mitä palvelumuotoilun osa-aluetta tullaan seuraavaksi kehittämään Helsingin metrossa?

Elina: Nykymetron asematilat tulevat kokemaan merkittävän kasvojen kohotuksen lähivuosina. Tuomme asemille lisää palveluja ja kohennamme tilojen ilmettä.

Mikä on visionne Helsingin 2030-luvun metrosta? Miten ihmiset, tavarat ja bitit saadaan sujuvammin liikkumaan?

Elina: Vuonna 2030 Helsingin metro on automatisoitu ja liityntäpysäkeille saavutaan yhä useammin sähkökäyttöisillä yhteiskäyttöautoilla. Metro kulkee minuutin välein ja oman mobiililaitteen avustuksella on mahdollista seurata matkan tekoa, reaaliaikaisia liityntäyhteyksiä, asemakarttaa ja omia personoituja tarjouksia aseman palveluista. Asemalta matkaa voi jatkaa kaupunkipyörällä ja kotimatkalla metroasemalta mukaan voi napata etukäteen tilatun kauppakassin. Tekniikan edelleen kehittyessä metrot, raitiovaunut, bussit, kaupunkipyörät, taksit ja yhteiskäyttöautot eli koko matkaketju tulee toimimaan entistä sujuvammin palveluna ja liikennemuodot yhteistyössä toistensa kanssa.

Tuomas: Metro itsessään tulee olemaan yksi joukkoliikenteen kokonaisuus, jonka käyttöä henkilökohtainen matkustusprofiili ohjaa. Metro on tulevaisuudessa entistä isompien ihmismassojen kuljettaja. Teknologia mahdollistaa sen, että metrojen operointi on automaattista ja niillä voidaan ajaa entistä suurempaa nopeutta asemien välillä yhä lyhyemmillä vuoroväleillä turvalaitteiden ja järjestelmien edelleen kehittyessä. Tämän seurauksena metro on entistä kilpailukykyisempi henkilöautoihin verrattuna, kun sen saavutettavuus ja nopeus ovat korkeinta luokkaa vuorokauden ajasta riippumatta.

Matkustajiin teknologian kehittyminen vaikuttaa vieläkin voimakkaammin, kun matkustamisessa siirrytään personoituihin palvelupohjaisiin matkaketjuihin. Tulevaisuuden matkustaja tulee saamaan henkilökohtaisesti dynaamista tietoa omasta matkastaan reaaliajassa. Matka-aika voidaan käyttää myös entistä paremmin vaikka töiden tekemiseen tai viihdekäyttöön, sillä kaikkialla on saatavilla hyvät tietoliikenneyhteydet. Ohjaus ja opastaminen liikennevälineestä toiseen toimii personoidusti sisä- ja ulkotiloissa älypuhelimien ja –kellojen avulla. Koko matkan käyttäjälähtöisyys on paljon personoidumpaa tiedonkäyttöä, jonka käyttäjä on itse valinnut ja määritellyt omien kulkutottumuksiensa pohjalta.

Esimerkki Helsingin Kampin uusista asemaopasteista, jotka on tehty palvelumuotoilun keinoin. © RAMBOLL & ROBAN KONNA

Suunnittelu- ja konsultointialan yritys Ramboll on Helsinki Design Weekin pääyhteistyökumppani.

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..