Muotoilijat mukana innovatiivisessa materiaalitutkimuksessa
Aalto-yliopiston CHEMARTS-hankkeen Designer in Residence Pirjo Kääriäinen kertoi Ioncell-projektista, joka pokkasi 300 000 euron pääpalkinnon H&M Concious Foundationin innovaatiokilpailussa Tukholmassa.
Aalto-yliopiston CHEMARTS-hankkeen Designer in Residence Pirjo Kääriäinen kertoi Ioncell-projektista, joka pokkasi 300 000 euron pääpalkinnon H&M Concious Foundationin innovaatiokilpailussa Tukholmassa.
Miten Ioncell-projekti sai alkunsa?
Aalto-yliopistossa on jo vuosia kehitetty puupohjaisen selluloosan valmistamista uusiksi, hyviksi tekstiilikuiduiksi. Taustalla on siis idea kestävästä kehityksestä: on pohdittu, mihin muuhun kuin paperiin suomalaista metsää voisi hyödyntää. Samaa Ioncell –F menetelmää voidaan käyttää myös puuvillan kierrätykseen.
Me muotoilijat tulimme kuvioihin vuonna 2011, jolloin sai alkunsa palkittu CHEMARTS-yhteistyö. Siinä on mukana sekä Aalto-yliopiston kemian teknologian korkeakoulun että taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita.
Nykyistä Ioncell F -projektia lähdimme CHEMARTS:in kanssa tekemään vuonna 2013. Projektia on alusta asti vetänyt professori Herbert SixtaAalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitokselta. Yhteistyökumppaninamme on ollut Helsingin yliopisto, ja myös VTT on ollut mukana.
Mikä Ioncell-tekniikassa on erityistä?
Puupohjaisia materiaaleja, kuten viskoosia, on tekstiiliteollisuudessa käytetty jo iät ja ajat. Meidän kehittämämme teknologia on kuitenkin huomattavasti ympäristöystävällisempi, sillä tässä ei käytetä ollenkaan haitallisia kemikaaleja. Lisäksi puuvillan kasvattaminen vie kovasti vettä, ja luomupuuvilla ei yksin voi ratkaista tätä ongelmaa. Teknologiamme voi säästää arvokasta viljelymaata, mikä on tärkeää kun muodin kysyntä ympäri maailmaa kasvaa jatkuvasti.
Kierrätettyjä vaatteita on perinteisesti käytetty maantäytteenä. Viimeaikainen lakiuudistus kuitenkin kielsi sen, joten nykyisin puuvilla menee käytännössä usein poltettavaksi. Meidän tekniikallamme se voidaan hyödyntää kokonaan uudestaan.
Ioncell-tekniikalla voidaan valmistaa tekstiilikuituja sekä uudesta selluloosasta, kierrätetystä materiaalista eli vaikka pahvilaatikoista, tai, kuten meidän tapauksessamme, puuvillasta.
Ioncell on ioninen liuotin, jolla pystytään kemiallisesti liuottamaan kuitu vaikkapa vanhasta puuvillapaidasta, ja uusi, liuotettu materiaali voidaan kehrätä langaksi ja kutoa tai neuloa edelleen tekstiileiksi ja vaatteiksi.
Olin mukana testaamassa uutta materiaalia, sen tuntua ja ominaisuuksia. Ioncell-liuotuksella saadaan aikaan hyvin silkkimäistä, hienoa materiaalia, joka on aika lähellä puuvillaa ja tenceliä.
Miten päädyitte mukaan Global Change –kilpailuun?
H&M on valtava toimija vaateteollisuudessa, ja oli luonnollisesti kiinnittänyt huomiota tutkimusryhmäämme jo aiemmin. Isot yritykset kuten H&M ovat erittäin kiinnostuneita uusista materiaaleista, joita ne voivat hyödyntää tuotannossaan. Global Change -kilpailuun päädyimme kuitenkin ihan avoimen haun kautta viime syksynä.
Teimme yhden hyvän löydön juuri ennen kilpailuun lähtöä, kun eräät opiskelijamme viime kesänä huomasivat tiettyjen värien säilyvän vaatteessa lioutuksen läpi. Muotoilijan näkökulmasta on todella kiinnostavaa miettiä, miten värejä voi hyödyntää kierrätetyssä materiaalissa.
Millainen oli palkintogaala-viikko Tukholmassa?
Viikko oli intensiivinen ja kului muun muassa harjoitusesiintymisten parissa. Itse palkintogaala pidettiin Tukholman kaupungintalolla, ja tilaisuus oli aika massiivinen satoine kutsuvieraineen. Ohjelmassa oli paljon hyviä puheenvuoroja, joissa käsiteltiin kestävää kehitystä vaateteollisuuden kannalta. Tilaisuudessa puhuttiin paljon painavaa ja kriittistäkin asiaa.
Keynote-puhujina oli muun muassa H&M:n toimitusjohtaja Karl-Johan Persson ja innovaatioasiantuntija David Roberts Singularity Universitysta. Itse palkinnon luovutti prinsessa Victoria, ja tilaisuuden juonsi Jo Confino Huffington Postista.
Mitkä ovat Ioncellin tulevaisuudennäkymät?
Saimme 300 000 euroa palkintorahaa Global Change –kilpailun voitosta. Palkintoon sisältyy myös vuoden mittainen bisneskiihdyttämö-ohjelma, jossa kaikkia viittä voittajaehdokasta sparrataan viemään ideoitaan eteenpäin. Tukemalla meitä H&M toivoo, että todella saamme materiaalin markkinoille, eikä se jää ainoastaan ideaksi. Nyt huhtikuun lopussa lähdemme Shanghaihin työpajaan.
Meidän prosessimme keskittyy vain täyspuuvillan kierrätykseen, mikä asettaa haasteita kierrätykselle: monet vaatteet ovat nykyisin sekoitekuitua, ja pitäisi ratkaista, miten niiden liuotus ja kierrätys onnistuu, vaikka esimerkiksi polyesteriä osataankin jo kierrättää. Tätä ongelmaa ratkomaan olisi hyvä kehittämään jonkinlainen globaali yhteistyöverkosto.
Tavoitteemme on seuraavaksi skaalata prosessia ylöspäin. Emme ole vielä valmistaneet vaatteita uudesta materiaalistamme, sillä tuotetut määrät ovat toistaiseksi olleet hyvin pieniä. Nyt pitäisi viedä tuotanto ihan uudelle tasolle ja saada investoijat kiinnostumaan materiaalin mahdollisuuksista.
