Kolumni: Pellosta brändiksi

Menestystä niittävä ruistislaamo ei synny sattumalta, vaan vaatii monta tietoista askelta. Kyrö Distilleryn Mikko Koskinen jakaa kolumnissa salaisuutensa paremman brändin rakentamiseksi.

Kansainvälisesti palkittu ruisviski ei synny sattumalta. Kyrö Distilleryn Mikko Koskinen jakaa kolumnissa salaisuutensa paremman brändin rakentamiseksi.

Elokuussa 2015 Joensuun marketeista loppui yllättäen rosmariini. Se oli epäsuoraa seurausta siitä, että vuonna 2012 saunaporukalla olimme päättäneet perustaa ruistislaamon. Syntyi maailman parhaaksi valittu gin&tonic -gini, johon rosmariini lopulta päätyi kodeissa jänispaistin sijaan. Tapahtumien väliin mahtui niin hyviä päätöksiä, kovaa työtä kuin valtavasti onneakin. Tässä muutamia poimintoja omalta matkaltamme.

Jo saunassa oli selvää, että niin tislaamolle kuin tuotteille täytyy rakentaa kansainvälisen tason brändi. Pelkkä äärimmäisen laadukkaan juomatuotteen kehittäminen ei riitä edes kotimaan markkinoilla, saati kansainvälisillä markkinoilla breikkaamiseen.

Yksi käänteentekevä hetki oli vuonna 2013, noin vuosi ennen tislauksen alkamista. Pidimme viiden perustajamme kesken viikonlopun, jolloin mietimme, minkälaista yritystä haluamme lähteä rakentamaan.

Yrityksen perustaminen vaatii avioliittomaista sitoutumista perustajien kesken ja isoa suunnanmuutosta henkilökohtaiseen elämään. Sovimme, minkälaista yritystä haluamme yhdessä rakentaa ja listasimme tärkeimmät arvot sekä yrityksen tarkoituksen. Tietämättämme loimme siten itsellemme päätöksissä auttavan kompassin.

Mutta miten brändi eli vapaana käännöksenä tuotemaine rakennetaan? Kysymykseen on yhtä monta vastausta kuin brändiäkin. Ja mikä viheliäisintä, rakentamistapa selviää vasta, kun maine on jo saavutettu.

Maine muodostuu sarjasta yhdenmukaisia päätöksiä kumppanivalinnoista graafisen suunnittelun linjoihin ja somesisältöihin. Parhaimmillaan tuotemaine on heijastumaa yrityksen arvoista ja täyttää tärkeimmän vaatimuksen: brändin on oltava totta. Ihmiset eivät ole tyhmiä ja epäaitous paljastuu ennemmin tai myöhemmin.

Meidät erottaa lähes kaikista muista tislaamoista pelkkään rukiiseen keskittyminen. Motoksemme valitsimme “in rye we trust” ja vaikka ilta olisi jo hämärtynyt, pullon erottaa baarihyllyltä.

Ilman aktiivista toimintaa ja ajassa elämistä maine nuutuu kuin huonekasvi etelänloman aikana. Someaika tarjoaa upeita mahdollisuuksia niin aktiivisuuden kuin aitouden kanssa. Jokaisella on sekä sisällöntuotantovälineet että kanavat taskussaan.

Johdonmukaisuus on näkyy parhaiten kuvamateriaaleissamme: kaikki on mustavalkoista. Tuotteiden sijaan kerromme ihmisistä tuotteiden takana.

Mainetta ei missään nimessä luoda yksin. Kompassimme johdatti meidät jo aikaisin mitä parhaimpien partnerien käsikynkkään. Yritysilmeen on luonut Werklig, kuvatyyli on Kimmo Syvärin kamerasta, Makia hoiti vaatetuksen, ja baarimaailmaan sekä tapahtumien järjestämiseen meidät vihki Son of a Punch.

Suomi ei ole vielä tunnettu kuluttajabrändimaana, ainakaan jos vertailukohtana on mikä tahansa muu Pohjoismaa. Väkevien puolella tilanne saattaa muuttua. Suomeen on suunnitteilla viisi uutta tislaamoa, joista Ägräs ehti jo kerätä 363 000 euroa joukkorahoituksella.

Toivottavasti uusien tislaamojen myötä myös Suomesta tulee käsite maailmalla, ehkä jopa ruisviskialueena. Varmaa on, että ilman brändäykseen ja yhteistyöhön panostamista se ei tapahdu.

”Paremmin” on Helsinki Design Weekin teema vuonna 2016. Eri kirjoittajat tarkastelevat teemaa kolumneissa pitkin vuotta.