Weekly
  • Sarjat

Kaikki rakastavat keramiikkaa

title

Teknologian kasvu ja tehostaminen nostavat myös keramiikan suosiota. Ammattikeraamikot kertovat, miksi haluamme laittaa kädet saveen.

Keramiikka, huovutus ja taiteilijakaavut kuuluivat vielä tovi sitten samaan, hieman väheksyttyyn kategoriaan.

”Pari vuotta sitten oli sellainen olo, että tämä on liian hidas materiaali, kun maailma nopeutuu koko ajan”, sanoo keramiikkaan erikoistunut taiteilija Laura Pehkonen. Hän itse tunsi työskentelevänsä fossiilisen dinosaurus-materiaalin parissa.

Sitten tapahtui jotakin. Keramiikka alkoi esiintyä samoissa Pinterest-tauluissa ja sisustuslehtien kuvissa huonekasvien ja paimentolaismattojen kanssa.

Keraamikko Rut Brykin näyttely Espoon modernin taiteen museossa Emmassa oli hitti, ja Fiskarsiin rakennetaan Karin Widnäsin johdolla yksityistä keramiikalle omistettua museota. Siroja ja värikkäitä kuppeja ja veistoksia löytyy joka designkaupan hyllyiltä, ja keramiikkakursseille on kysyntää.

Pehkonen on huomannut nosteen.

”Uskon, että ihmiset rakastavat sitä, että joku materiaali on erilainen kuin tämä kiihtyvä maailma. Arvostuksen nousun myötä minulla ei ole enää ihan urpo olo, vaan paikka maailmassa.”

Käyttöesineitä ja keraamisia ryijyjä valmistanut muotoilija Marianne Huotarion samoilla linjoilla.

”Tässä on tapahtumassa kaksi vastakkaista murrosta. Moni asia automatisoituu, 3D-printterit yleistyvät ja teknologia tulee osaksi arkea. Samalla materiaalin tuntu, hallinta ja käsillä tekeminen nousevat siihen rinnalle. Molemmat trendit ruokkivat toistaan.”

© MIIKKA PIRINEN

Marmoreal by Marianne Huotari © SALLA-MARI KINNUNEN

Marianne Huotari Marmoreal-sarjan teollista valmistusta valmistellaan. Huotari ei voi vielä paljastaa valmistajan nimeä. © SALLA-MARI KINNUNEN

© LAURA PEHKONEN

Laura Pehkonen on tehnyt pitkään pieniä keramiikkaesineitä, mutta keskittyy nyt isompiin veistoksiin. © LAURA PEHKONEN

Hallinta ja sattuma

Keramiikan viehätys onkin juuri sen hitaudessa.

”Saattaa viedä kuukauden, että yksi työ valmistuu. Se on tosi viehättävää ja toisaalta raastavaa. Tämän oppii vain käsin tekemällä, ei ole olemassa oikopolkuja”, sanoo Pehkonen.

Hän on tehnyt pitkään pieniä keramiikkaesineitä, mutta keskittyy nyt isompiin veistoksiin. Pehkonen ei tee käyttökeramiikkaa, ja siksi kokeilee jatkuvasti uutta.

”Kun on tehnyt jonkun kauniin jutun ja laittaa sen uuniin, se saattaa tulla ulos ihan väärän värisenä. Joskus hienompana kuin osasi kuvitellakaan, ja joskus paljon rumempana.”

Mutta mikä keramiikassa on niin ihanaa, että epätoivon hetkinäkin jaksaa jatkaa materiaalin parissa?

”Siinä on vallassa, mutta silti menetyksen reunalla – jotain voi aina mennä pieleen. Se on opettavaista”, sanoo Pehkonen.

Kalliolaista Udumbara-pajaa pitävä keraamikko Eva Spoof allekirjoittaa näkemyksen. Hän meinasi tyystin lopettaa toimintansa hiljaisina vuosina.

Spoof itse käyttää kukkaruukuissaan ja teeastioissaan kotimaista punasavea. Hän kutsuu sitä villisaveksi erottaakseen sen yleisemmin käytetystä teollisesta savesta.

Savi kaivetaan Somerolta Kultalan kylästä ja siihen lisätään vähän hiekkaa.

”Se on pala Suomen maata, ja siinä on erityinen tuntu. Se on rehevää ja siinä on yhteys maahan.”

Udumbara valmistaaa kukkaruukkuja esimerkiksi Samuji Home Collectionille ja tekee astioita teeseremonioihin.

”Suomalaisessa savessa on paljon mineraaleja, jotka voivat parantaa teen makua”, Spoof kertoo.

Keraaminen seinäryijy Kaiku © HEIKKI RAUTIO

© HEIKKI RAUTIO

Kädet saveen

Sormet alkavat syyhytä, viimeistään tässä vaiheessa haluaa laittaa kädet saveen! Niin haluaa moni muukin.

Yli 25 vuotta kursseja Kaapelitehtaalla järjestänyt Septaria on huomannut kurssien suosion kasvun.

”Käsillä tekeminen on terapeuttinen hetki. Luonteeltaan savi on sellainen materiaali, joka luo tilan keskittymiselle. Kun hektisyys vaan kasvaa, kaipaamme pysähtymistä. Se voi olla suosion yksi syy”, sanoo Septariassa työskentelevä keraamikko Riitu Uosukainen.

Tyypillinen asiakas onkin jollain tavalla töissä väsynyt keski-ikäinen nainen, joka kaipaa rauhoittumista.

”Ihmiset kiittävät erityisesti sitä, että saivat aikaan jotain, minkä näkee konkreettisena edessään”, Uosukainen kertoo ja viittaa työelämään tietokoneiden ääressä.

Ajanvietto ystävällisen saven kanssa, joka opettaa epäonnistumaan ja suhtautumaan itseensä armollisesti. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta vuodelle 2017.

Udumbara tekee astioita teeseremonioihin. Suomalaisessa savessa on paljon mineraaleja, jotka voivat parantaa teen makua.© NINA SKOGSTER

Teekulho Chawan © NINA SKOGSTER

Laura Pehkosen keramiikkanäyttely Kuvitelmia. Herbaario Galleria, Vanha Kappalaisentalo, Porvoo 2.–23.12.2016

Marianne Huotari ja Udumbara Yhes-ryhmänäyttelyssä, Galleria Lokal, 20.11.2016 – 8.1.2017

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..