Weekly
  • Sarjat

A niin kuin Alvar Aalto

Ateneumin johtaja Susanna Pettersson tutustui Alvar Aaltoon opetellessaan aakkosia isovanhempiensa puhelinmuistiosta. Muotoilun ja arkkitehtuurin suuren mestarin näyttely avautuu tänään Ateneumissa.

Arkkitehtuurin ja muotoilun historiaa ei voi kirjoittaa mainitsematta Alvar Aaltoa (1898–1976), joka on arkkitehtuurin ja muotoilun kiistaton suurmies. Hänen kädenjälkensä ja visionsa näkyvät yhä vahvasti – niin arkkitehtuurissa, muotoilussa kuin kulttuurissa ja ajattelussammekin.

”Olemme ehkä liian tottuneita Alvar Aaltoon”, Ateneumin taidemuseon museonjohtaja Susanna Pettersson sanoo.

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto -näyttely esittelee Aallon arkkitehtina, muotoilijana, taiteilijana, filosofina sekä kulttuurivaikuttajana. Näyttely on ajankohtainen nyt, kun Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna mietitään, keiden panos suomalaiseen kulttuuriin on ollut merkittävää.

”Aallon päivistä lähtien on kasvanut useita arkkitehti- ja muotoilijasukupolvia, jotka ovat sisäistäneet Aallon ajattelun. Se on vaikuttanut ymmärrykseen ja käsitykseen siitä, mitä on hyvä suunnittelu”, Pettersson kertoo.

”Ja toiseksi, tällä hetkellä kaikki pohjoismainen arkkitehtuuri ja muotoilu on maailmalla todella coolia.”

Aalto-yliopiston teknillisen alan korkeakoulut, iso auditorio, Otaniemi, Espoo (1956). © ALVAR AALTO MUSEUM / MARTTI KAPANEN.

Finlandia, Concert Hall and Convential Centre, Helsinki, Alvar Aalto, 1962–1971. © ALVAR AALTO FOUNDATION. PHOTO: RUNE SNELLMAN / ALVAR AALTO MUSEUM.

Alvar Aalto Nemo Propheta in Patria -veneessään 1960-luvulla.© CHRISTINE JA GÖRAN SCHILDTIN SÄÄTIÖ. KUVA: GÖRAN SCHILDT.

Muotoilua massoille

Arkkitehti Alvar Aallon uran läpimurto tapahtui 1930-luvulla. Kokonaistaideteoksen ideaa edustavat kohteet, kuten Paimion parantolaViipurin kirjasto ja Villa Mairea vakiinnuttivat Aallon aseman paitsi arkkitehtina myös muotoilijana. Myöhempää tuotantoa olevat Maison Louis CarréFinlandia-talo ja Seinäjoen Aalto-keskus sementoivat hänen asemansa maailman design-kartalla.

Aallon suunnittelutöiden lähtökohtana oli 1800-luvulta alkujaan oleva Gesamtkunstwerk-ajattelu. Se ilmeni siten, että Aalto loi rakennuksen, sen ympäristön, sisustuksen, huonekalut ja valaisimet yhtenäisen tyylin mukaiseksi harmoniseksi kokonaisuudeksi. Alun perin arkkitehtonisiin kohteisiin saumattomasti sopivat huonekalut ja valaisimet ovat sittemmin levinneet yleishuonekaluiksi moniin yksityiskoteihin ja julkisiin tiloihin.

”Periaatteessa kansallisromantiikka jatkui monivetoisesti Aallon tuotannossa. Kokonaistaideteoksen periaatteet ilmenevät kaikessa suunnittelussa ja jokaisessa detaljissa, jopa ovenkahvoja myöten.”

Muotoiluun ja tilasuunnitteluun liittyi usein myös sosiaalinen eetos.

”Aallon esineillä on sisustettu lukuisia tiloja. Olemme kasvaneet Aallon esineiden keskellä. Aalto tulee vastaan kaikkialla”, Pettersson sanoo ja luettelee päiväkodit, koulut, kirjastot, sairaalat ja konserttisalit.

”Jokaisella suomalaisella on suhde Aaltoon.”

Museonjohtajan oma tausta sisältää kiinnostavan anekdootin. Paitsi, että Petterssonin lapsuudenkodissa ja isovanhempien kotona oli Aallon kalusteita, Petterssonin isoisä oli professori Lars Pettersson, jonka taidehistorian tutkimukset käsittelivät muun muassa puukirkkoarkkitehtuuria. Hän oli myös Aallon ystävä.

”Aallolla oli tapana soittaa isoisälleni, kun hän halusi keskustella puurakentamisesta”, Pettersson kertoo.

Nelivuotiaana, kun tuleva museonjohtaja vielä opetteli lukemaan, hän nappasi käteensä isovanhempiensa puhelinmuistion aakkosia tavatakseen.

”A:n kohdalla luki Alvar Aalto. Se on ensimmäinen kontaktini häneen”, Pettersson hymähtää.

Ateneumin taidemuseon museonjohtaja Susanna Pettersson.© KANSALLISGALLERIA / YEHIA EWEIS

Artek ja nykytaide

Ateneumin näyttely nostaa esiin myös Alvar Aallon molemmat puolisot. Arkkitehdit Aino Aalto (1896–1949) ja Elissa Aalto (1922–1994) olivat muotoilijoita, joiden suunnittelutyön tulokset ovat suomalaisen muotoilun ikoneja.

Lisäksi Aallot toimivat legendaarisen vuonna 1935 perustetun designyrityksen Artekin taustavaikuttajina. Artek-kytköksen kautta näyttely tarjoaakin uutta näkökulmaa myös kaiken nähneille Aalto-faneille.

”Ateneumin näyttely tuo Aaltojen kuvataiteilijayhteydet esiin. Ei pelkästään siten, että ketkä olivat Aaltojen lähimpiä taiteilijaystäviä – Aallothan olivat läheisiä esimerkiksi Alexander Calderin ja Fernand Légerin kanssa – vaan myös sen, että mikä oli Artekin järjestämien taidenäyttelyjen vaikutus suomalaiseen taidekenttään”, Pettersson kertoo.

Näyttelyssä paljastuu, mitä teoksia Ateneum osti Artekin näyttelyistä omaan kokoelmaansa. Ateneumissa tullaan näkemään myös Aallon omia maalauksia ja reliefejä ja se, miten Aallon orgaaninen muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa ajan kuvataiteilijoiden kanssa.

”Nähtävät työt ovat materiaalikokeiluja, ilottelua ja muotoratkaisuja.”

Tuottelias ja monialainen funktionalismin guru esitellään näyttelyssä monipuolisesti. Luvassa on pienoismallien, valokuvien, huonekalujen, valaisimien ja lasiesineiden lisäksi arkistomateriaalia, kuten luonnoksia ja lyhytfilmejä.

Uusimmat arkkitehtuurivalokuvat on ottanut saksalainen Armin Linke. “Ne mahdollistavat katsomisen ja vastaanottamisen toisella tapaa. Kävijä pääsee ikään kuin astumaan sisään tilaan.”

Olohuone, Maison Louis Carré, Bazoches-sur-Guyonne, France, Alvar Aalto, 1956–1961. © ALVAR AALTO FOUNDATION. PHOTO: HEIKKI HAVAS / ALVAR AALTO MUSEUM

Alvar Aalto: Nojatuoli 41 “Paimio” (1932). © VITRA DESIGN MUSEUM, WEIL AM RHEIN. PHOTO: VITRA DESIGN MUSEUM/JÜRGEN HANS.

Alvar Aalto talonsa edessä Munkkiniemessä, Helsingissä, 1960-luvulla. © ALVAR AALTO FOUNDATION. PHOTO: EEVA AND PENTTI INGERVO / ALVAR AALTO MUSEUM

Ateneum – taiteen ja muotoilun kehto  

Aalto itse oli kansainvälinen ja sosiaalisesti taitava persoona, jonka kulttuurivaikutukset ovat laajat. Hän oli suvereeni eri aloilla. Hänen tuotannossaan näkyy taiteidenvälisyys.

”Aallolla oli kyky nähdä laaja-alaisesti, mitä ympärillä tapahtui. Hän ei kuitenkaan ollut vain ajattelija, vaan myös tekijä – hän oli muutoksen airut.”

Näyttelyn sijaintipaikkana toimiva Ateneumin taidemuseo on Suomen johtava taidemuseo ja osa Kansallisgallerian museo-organisaatiota. Kaunotaide ja taideteollisuus ovat liittyneet Ateneumin historiaan sen valmistumisesta vuonna 1887 lähtien. Alun perin rakennuksessa sijaitsi taidemuseon lisäksi myös kaksi taidekoulua: nykyiset Kuvataideakatemia ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Sen kokoelmat ovat olleet pohjana kahden museon kokoelmiksi: Ateneumin ja Designmuseon. Paikka on visuaalisen kulttuurin kehto.

Pettersson on tutkinut kokoelmien syntyä esimerkiksi väitöskirjassaan. Museopedagogiikka on toinen suuri kiinnostuksen kohde. Mitä Alvar Aalto ja tämä näyttely opettavat?

”Toivon että, näyttelyssä käytyään ihmiset katsovat tarkasti meidän esteettistä ympäristöämme. Minkälaisia valintoja me teemme? Aalto opetti sen, että hyvällä muotoilulla vaikutetaan ihmisten elämään.”

Näyttely toteutetaan Vitra Design Museumin ja Alvar Aalto -museon ja Ateneumin taidemuseon yhteistuotantona. Sen on kuratoinut Jochen Eisenbrand Vitra Design Museumista, Saksasta. Näyttelyyn liittyy kaksi Aallon elämää ja tuotantoa esittelevää julkaisua, luentosarja ja muuta oheisohjelmaa.

Aino Aalto ja Maire Gullichsen Villa Maireassa 1940-luvun alussa. ©ALVAR AALTO FOUNDATION. PHOTO: GUSTAF WELIN / ALVAR AALTO MUSEUM.

Alvar Aalto. © ALVAR AALTO -MUSEO. / EVA AND PERTTI INGERVO.

Maire ja Harry Gullichsen kotona Villa Maireassa 1930-luvun lopulla. © ALVAR AALTO FOUNDATION. PHOTO: ALVAR AALTO MUSEUM.

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto -näyttely on auki Ateneumissa 11.5.2017–24.9.2017. Ateneum on Helsinki Design Weekin 2017 ohjelmakumppani.

www.ateneum.fi/nayttelyt/alvar-aalto

Tallenna

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..