Weekly
  • Festivaali
  • Ilmiö

Unelmakaupungin resepti

title

Kaupungistuminen voimistuu. Mitä ovat kaupunkien vetovoimatekijät ja haasteet? Esittelemme People-Driven City -seminaarista urbanismin ajankohtaiset teemat. Seminaari oli osa Helsingissä järjestettyä Lähiöfest2017-tapahtumaviikkoa.

Tulevaisuudessa yhä useampi ihminen tulee asumaan kaupungissa. Kaupunkiympäristö mahdollistaa satunnaisia kohtaamisia – sellaisia, joissa voi syntyä uusia ideoita ja liiketaloutta. Kaupungit eivät houkuttele vain ihmisiä, vaan myös yrityksiä. Seminaarin kuuma puheenaihe olikin, kenelle kaupunkeja tehdään, asukkaille, siellä työskenteleville, elinkeinoelämälle vai turisteille?

Lähiöistäkin tehdään nyt brändejä

Jonkin alueen maine voi olla erilainen sen ulkopuolella kuin sen sisällä. Monessa parjatussa lähiössä asuu asuinpaikkaansa tyytyväisiä ihmisiä. Mielikuvat, kuten yksittäiset kuvat asuntoilmoituksissa, ovat kuitenkin merkittäviä. Neuvoksi esitetään asukkaiden ja taloyhtiöiden omaa aktiivisuutta, naapurustoyhteistyötä. Asukkaat voivat nostaa asuinalueensa arvoa sijoittamalla rahaa muuhunkin kuin putkiremonttiin. Se voi olla julkisivu, viheralue tai uusi kaupunginosatapahtuma.

Taloyhtiö voi tiedottaa kaupunginosan tai lähiön omista vahvuuksista, tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista ja kohottaa siten profiiliaan.

Pop Brixton on onnistunut esimerkki kaupunginosaprojektista. Alikäytettyyn kaupunginosaan luotiin elävyyttä luomalla tiloja musiikkitapahtumille, näyttelyille, kasvihuoneelle, käsityö- ja palveluyrittäjille sekä ravintoloille. ©Lähiöfest

Lisää vetovoimatekijöitä

Erityispiirteiden tunnistaminen ja kehityksen ymmärtäminen on tärkeää. Hyväosaisilla on mahdollisuus valita asuinpaikkansa, ja se aiheuttaa uudelleeneriytymistä. Mihin ja kuinka mikäkin seutu kehittyy? Tarvitseeko yhteiskunnan puuttua kehitykseen? Vähemmän suositun asuinalueen houkuttelevuutta voi lisätä sijoittamalla sinne esimerkiksi jokin erityistoiminto, vaikkapa uusi koulu, jonka poikkeuksellisen hyvä opetustarjonta houkuttelee sinne myös omistusasujia lapsineen.

Yhteiskunnalla, erityisesti koulutus- ja sosiaalipolitiikalla, on yhä suuri rooli, vaikka kaupungit muodostuvat lähes itsenäisiksi toimijoiksi.

People-Driven Cityn paneelikeskustelussa oli mukana apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr). Sinnemäki kertoi Helsingin uudis-, lisä- ja täydennysrakentamisesta. Vuoteen 2050 mennessä Helsinkiin tulee asuntoja 90 000 asukkaalle. ©Lähiöfest

Kaupungintekijöiden ammattikunta tulee

Uusi ilmiö urbanisaatiossa on se, että kaupunkitilaa suunnittelevat nyt muut kuin arkkitehdit ja insinöörit. On syntynyt uusi ammattikunta, urbaani suunnittelija (urban planner, citymaker, city creator), joka yhdistelee sujuvasti eri konsepteja, tilasuunnittelua, maisema-arkkitehtuuria, muotoilua, tapahtuma- ja kulttuurituotantoa ja kaupallista bisnestä. Kaupunkisuunnittelija on visionääri, joka ilmestyy kuin tyhjästä ja laittaa jonkin paikan uuteen uskoon.

Urbaanilta suunnittelijalta tarvitaan pähkähulluutta tai laskelmointia – hänen on oltava persoona, jolla on taitoa, visioita ja intoa ja rohkeutta toteuttaa näkemyksensä yritä ja erehdy (Try & error) -asenteella. Toisinaan kaupunkisuunnittelija kutsutaan apuun, kun jokin alue koetaan ongelmalliseksi.

Tiloja muokataan

Toteutettujen kohteiden mittakaava vaihtelee roimasti. Joskus kyse on muutamasta vähällä käytöllä olevasta hylätystä satamarakennuksesta, vankilasta tai tehdaskiinteistöstä, toisinaan koko kaupungin infrastruktuuri, asuminen, liikenne, vesihuolto, työpaikat sekä vapaa-ajanviettopaikat pitää uudelleenorganisoida. Joka tapauksessa massojen elämä ja miljööt muuttuvat. Kaupunkeja kehitetään nyt proaktiivisesti. Mitkä kaupungit tulevat keräämään parhaan potin ja millaisilla ratkaisuilla? Etsikkoaika ja pudotuspeli ovat nyt käynnissä.

Telliskivi on tallinnalaisten uusi yhteinen olohuone. ©Telliskivi Creative City

Kaupunkiaktivismille on kysyntää

Tulevaisuudessa kaupunkeihin syntyy useita dynaamisia ja vetovoimaisia keskustoja, joilla voi olla erilaiset profiilit. Kasvava trendi on toteuttaa hankkeita yhdessä nykyisten ja tulevien asukkaiden kanssa. Käyttäjät pääsevät vaikuttamaan käyttämiensä julkisten tilojen suunnitteluun tai kerrostaloasunnon julkisivuun tai asunnon pohjakaavan huonejakoon.

Julkinen tila on katoamassa yksityisomistuksen tieltä. Mitä saa tehdä ja mitä ei julkisilla ja puolijulkisilla tiloilla? Kenen ehdoilla ja kenen toimesta miljöö otetaan haltuun? Keskiössä on kuratointi: keitä kuunnellaan? Millaisille, mitä sisältöjä tarjoaville ja millä tavalla toimiville yrityksille vuokrataan liiketila ja millä ehdoilla? Miten yritykset sitoutuvat tai sitoutetaan yhteisöön?

Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin visioita.

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..