Paina mieleesi nämä turkulaiset design-merkit

Vaikka suomalainen muotoilu on keskittynyt Helsinkiin, ei kannata unohtaa vanhaa pääkaupunkiamme. Turku on nimittäin kokoonsa nähden aktiivinen design-kaupunki, joka kuhisee uutta ja kiinnostavaa suunnittelua. Esittelemme kolme design-merkkiä, joita kannattaa pitää silmällä.

Vaikka suomalainen muotoilu on keskittynyt Helsinkiin, ei kannata unohtaa vanhaa pääkaupunkiamme. Turku on nimittäin kokoonsa nähden aktiivinen design-kaupunki, joka kuhisee uutta ja kiinnostavaa suunnittelua. Esittelemme kolme design-merkkiä, joita kannattaa pitää silmällä.

Mannisto kumartaa vanhoille työvaatteille

”Tykkään luoda maailmoja ja tarinoita. Ihmisen identiteetin rakentaminen on tosi mielenkiintoista. Sen ansiosta jaksan antaa kaikkeni, ja tällä alalla pitää olla tosi intohimoinen pärjätäkseen. Yhdeksästä viiteen ei oikein toimi. Pidän yrittäjyydestä ja sen haasteista”, kuvailee Julia Männistö.

Männistö opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa ja Lontoon maineikkaassa Central Saint Martinsissa. Pari vuotta sitten syntyi miestenvaatemerkki Mannisto, jonka pääpointit ovat printit ja pintasuunnittelu. Jokainen mallisto nojaa tiettyihin aihealueisiin. Viime mallistossa näkyivät Männistön omat kolumbialaiset juuret, inkat sekä miesten työvaatteet.

”Rakensin sporttisen ja aika kreisin malliston. Avantgarde-muotia, jossa on paljon street-vaikutteita.”

© Andre Pozusis
© Andre Pozusis

Miesten vaatteissa kiehtoo historia. Työvaatteisiin ja univormuihin liittyy toiminnallisuutta ja sääntöjä, joita naisten vaatteissa ei ole: esimerkiksi määrättyjä materiaaleja, vahvikkeita ja taskujen paikkoja, joilla on tärkeä tarkoitus.

”Kaikkien Manniston vaatteiden pohjat tulevat työvaatteista, etenkin ulkoilma-ammateista. Yleensä katson lähtökohtia 1900-luvun alusta ja käytän esimerkiksi paljon farkkua.”

Mannisto on tehty ihmisille, jotka arvostavat konseptuaalista suunnittelua.

”Kun ostaa Mannisto-tuotteen, ostaa palasen Mannisto-maailmaa. Moni pukeutuu muuten hillitysti mutta ostaa yhden huomiota herättävän vaatekappaleen, esimerkiksi ison takin.”

Kohderyhmä on ehdottomasti ulkomailla. Suomessa ei vielä oikein osata ajatella muotia sijoituksena – ja sellaisia käsintehdyt, designer-muodin hintaiset luomukset ovat.

”Luulen, että ajattelu on kyllä Suomessakin pikku hiljaa muuttumassa ja uusi sukupolvi arvostaa sitä, että vaatteet säilyvät lapsille. Myynnissä se ei vain vielä näy.”

Julia Männistö
Julia Männistö perusti miestenvaatemerkki Manniston vuonna 2015. © Andre Pozusis

Tammikuussa Männistö lähtee merkkinsä kanssa Euroopan suurimpaan miesten muodin tapahtumaan Pitti Uomoon. Sinne hän tekee malliston, joka henkii suomalaista kulttuuriperintöä, saunaa ja 1970-luvun kotipukeutumista.

Männistö on lähtöisin Helsingistä ja asunut esimerkiksi Berliinissä. Turkuun hän tuli puolisonsa töiden perässä.

”Tiimiini kuuluu kansainvälisiä työntekijöitä ja harjoittelijoita. Tuotantoni hoitaa studioni seinän takana oleva käsityöosuuskunta.”

Pienen merkin olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Manniston tulevaisuutta pohditaan kausi kerrallaan.

”Suunnitelmissa on yksi tai korkeintaan kaksi mallistoa per vuosi. Näin pienelle merkille se riittää. Vielä en voi palkata hirveästi työntekijöitä, mutta haaveilen voivani tarjota työpaikkoja Suomessa oleville ammattilaisille ja luoda monessa mielessä kestävän kehityksen yritystoimintaa.”

Hermanni Vuorisalo – yksittäiskappaleesta kasvoi koko brändi

Sen piti olla juhlan kunniaksi tehty yksittäiskappale. Muotoilija Hermanni Vuorisalo oli aiemmin tehnyt tuotekehitystä ja brändäystä muille, mutta päätti juhlistaa omaa 30-vuotispäiväänsä viime vuonna suunnittelemalla ensimmäisen oman tuotteen, puisen rusetin. Rusetista tulikin niin hieno, että Vuorisalo ryhtyi suunnittelemaan lisää ja rakentamaan brändiä tuotteen ympärille.

”Se karkasi täysin käsistä”, Vuorisalo nauraa.

Nyt Vuorisalon nimeä kantava merkki valmistaa puisia rusetteja ja korvakoruja. Verstas on Turun kupeessa Littoisissa, sattumalta Artekin tehdasta vastapäätä.

”Suunnitteluni lähtökohtana on käsityö ja eettinen arvopohja. Kaikki puu tulee vastuullisista lähteistä ja kaikki tuotteiden värit tulevat puusta itsestään. En käytä mitään kemikaaleja tai liuottimia.”

Puinen rusetti pitsisomisteella
Hermanni Vuorisalon yritys alkoi yksittäiskappaleen valmistuksesta.

Isä ja poika

Vuorisalon mieltymys puuhun juontaa juurensa lapsuuden kesiin mökillä Kustavissa Turun saaristossa. Kun tekemistä ei ollut, sitä piti keksiä itse.

”Aloin rakennella kaikenlaista puusta, tein esimerkiksi kiikkulaudan, vesipyörän ja jousipyssyn. Kysyin isältä apua tekemiseen, ja hän neuvoi. Oli hienoa, kun puusta sai tehtyä kaiken, mitä mieleen juolahti. Puu on aina ollut minulle materiaaleista kaikkein läheisin. Puu on helposti ymmärrettävä.”

Tuotteiden muotokieli ja muut immateriaalioikeudet on suojattu. Korvakorut valmistetaan rusettien hukkapaloista – jokaiselle rusetille on olemassa oma vastakappaleensa.

”Tuotteet otettiin ilolla vastaan häämessuilla, kun rusetti ja korvikset ovat kirjaimellisesti samasta puusta veistettyjä.”

Viime kesän häissä Vuorisalon puurusetti keikkui tiettävästi kymmenen sulhasen kaulassa, ja rusetti nähtiin myös Linnan juhlissa Eurajoen Säästöpankin pankinjohtaja Rafael Eerolan yllä.

Tällä hetkellä toiminta kasvaa niin mukavasti, että Vuorisalo etsii isompia tiloja. Lähivuosien suunnitelmissa ovat kansainväliset markkinat.

Hermanni Vuorisalo
Hermanni Vuorisalo

BEdesign ammentaa luonnosta

”Tuotteemme ovat aina muutakin kuin vain tuotteita. Toivomme, että ne herättävät tunteita ja niistä tulee rakkaita käyttäjilleen, kiteyttävät design-kalusteita valmistavan BEdesignin suunnittelija Bette Eklund ja toimitusjohtaja Cilla Eklund. Sama ajatus on kannatellut viisivuotiasta BEdesignia alusta saakka. Tuotteilla on tarina ja ne kestävät aikaa.

Mallistossa on esimerkiksi hyllyjä, valaisimia ja naulakoita. Luonnonläheisten tuotteiden päämateriaalit ovat tähän saakka olleet puu ja metalli, tulevissa tuotteissa laajennetaan muihinkin materiaaleihin, myös pehmeisiin.

BEdesignin tuotteissa on aina selkeä funktio. Tosin yksi suosituimmista tuotteista, peuran pään näköinen Deer-hylly, on niin kaunis, ettei moni ole halunnut laittaa siihen mitään tavaroita.

”Asiakkaat sanovat, etteivät halua laittaa sinne mitään, sillä se on kuin taideteos!” Bette nauraa.

BEdesignia työllistävät myös ulkopuoliset suunnittelutyöt: esimerkiksi Deer-hyllyn voi nähdä Hotelli Presidentin aulassa yli neljän metriä korkuisena ja ledivaloilla ympäröitynä.

Deer-hylly
Deer-hylly on BEdesignin suosituimpia tuotteita.

Eklundien perheessä muotoilu ja yrittäjyys ovat aina olleet vahvasti läsnä. Isä, isoisä, isoäiti ja isoisoisä ovat arkkitehtejä, setä muun muassa Marimekolle ja Alessille työskennellyt suunnittelija. Yrittäjiksi ryhtyminen ei pelottanut, koska siskokset olivat nähneet, millaista oman yrityksen pyörittäminen on. Tarvittaessa myös tuki on lähellä.

Tärkein inspiaation lähde on luonto. Bette ja Cilla kasvoivat hevostilalla Turun lähellä Kaarinassa.

”Lapsena touhusimme aina eläinten kanssa, olimme ulkona säällä kuin säällä ja teimme paljon ruumiillista työtä. Se opetti vastuuta ja toimeen tarttumista”, naiset muistelevat.

BEdesignia myydään Suomen lisäksi jo noin 20 maassa. Uusin jälleenmyyjä on Hong Kongissa ja Kiinassa toimiva luksustavaratalo Lane Crawford.

”Sinne pääseminen on meille tosi merkittävä juttu. Aasia on iso ja kiinnostava markkina, ja nyt pääsemme testaamaan ja keräämään palautetta,” kertoo Cilla.

Lume-naulakko
Lume-naulakko
Valkoinen jakkara
Fan-jakkara

Tulevaisuus näyttää kirkkaalta. Ensi vuonna tiedossa on muun muassa uuden valaisimen lanseeraus. Tähän pisteeseen on päästy paiskimalla kovasti töitä, esimerkiksi kiertämällä ulkomaisia messuja monta vuotta peräkkäin, jotta saadaan näkyvyyttä ja kontakteja.

Lopulta haaveena on tehdä BEdesignista kansainvälinen yritys ja tuotemerkki, jonka parissa ihmiset haluavat viettää aikaa.  Bette toivoo pystyvänsä edelleen luomaan tuotteita, jotka tuovat iloa ihmisille.

”Ja jos onnistuisi inspiroimaan muitakin yrittäjiksi, etenkin naisia!”