Weekly
  • Festivaali
  • Ilmiö

Kaupungistuminen Kjell A. Nordströmin silmin

title

Ruotsalainen kauppatieteen tohtori ja tietokirjailija Kjell A. Nordström vieraili Helsingissä jakamassa ajatuksiaan urbanisaatiosta.

Stockholm School Of Economicsin kasvatti ja sittemmin apulaisprofessori Kjell A. Nordström saapui Helsinkiin suunnittelu- ja konsultointiyritys Rambollin Näkökulma-seminaarin yhdeksi pääesiintyjäksi. Seminaari oli osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa.

Esityksensä aikana Nordström saneli esimerkkejä populaarikulttuurista, softasta, massakulutuksesta, uusista bisnesideoista, markkinoinnista, poptähdistä, urbanisaatiosta, sosiaalitieteistä, kaupunkimehiläisistä ja kapitalismista. Tähän tyyliin on rakentunut myös Nordströmin ja Per Schlingmannin teos Urban Express (2014). Teos on seikkailumatka kahden maailman välillä.

”Kaupungistuminen eli urbanisaatio muuttaa yhteiskuntaa enemmän kuin modernismi ja teollistuminen aikoinaan tekivät. Vuonna 2050 maapallon väestöstä 75 prosenttia asuu kaupungeissa”, Nordström sanoo.

Nordström on tutkinut maailman tunnetuimpien brändien ja henkilöbrändien historiaa. Mikä selittää joidenkin brändien menestyksen, jopa monopoliaseman?

“Urbanisaatio mahdollistaa ihmisten erikoistumisen ja erilaisten ammattikuntien syntymisen. Tarvitaan tarpeeksi iso kaupunki, jotta esimerkiksi mehiläisten kaupunkikasvattamisesta voi luoda bisneksen”, Nordström sanoo.

“Idean ja tuotteen täytyy olla tarpeeksi persoonallinen.”

© Johan Hellstrom

Kaupungit ovat tulevaisuudessa tärkeämpiä kuin valtiot

Nordström seuraa koko ajan reaali- ja virtuaalimaailman tapahtumia ja kaivaa tietoa historiasta. Hän kuuntelee tarkkaan muita ihmisiä, vaihtaa ajatuksia ja näkee vaivaa selittääkseen omia näkemyksiään. Nordströmin mukaan juuri tästä on elämässä kyse: ihmisten kohtaamisesta, ideoiden vaihtamisesta, tiedon jakamisesta, luottamuksen syntymisestä, asioiden tarkestelemisesta toisen ihmisen näkökulmasta ja poisoppimisesta.

Talousguru Nordströmin mukaan harva ihminen haluaa asua lapsiensa kanssa Lapissa, vaikka siellä olisi kuinka kaunista ja puhdas luonto.

“Ihmisen aisteille mieluisia ympäristöjä ovat ihmisille mitoitetut kadut ja yllätyksellisyys: millainen kahvila on kulman takana, keneen siellä voi törmätä, löydämmekö hengenheimolaisia ihmisryhmistä ja syntyykö välillemme yhteistyötä?”, Nordström toteaa.

Hän sanoo ihmisten muuttuvan hitaasti, kun taas teknologian muutos on erittäin nopeaa. Nordström myöntää pitävänsä uusista laitteista, kuten älypuhelimista.

“Ne ovat kuin sokeria. Käden ulottuvilla on makeita asioita, mutta yliannostettuna ne eivät ole hyväksi.

Teknologia voi myös eristää ihmisen ja silloin aitous alkaa olla kovaa valuuttaa.

“Tuntuu, että kaikki asia ovat nykypäivänä koneella. Kaikki, paitsi uniikit asiat”, sanoo Nordström.

Datan ja bittien maailmassa voimme tulla myös harhaanjohdetuiksi ja Nordström painottaa tiedon relevanttiuden arviointia ja navigointia tiedon viidakossa.

Nordströmin viesti ei ole kohdistettu vain investoijille tai kaupunkikaavoituksesta päättäville, vaan kaikille ihmisille. Hän painottaa, että ajattelu on välttämätöntä.

“Voimme mennä massan mukana sen kummempia ajattelematta tai ottaa urbanisaation käyttöömme. Tulevaisuudessa, kun kaupungit ovat merkittävämpiä kuin valtiot, on katujen tuntemus elinehto.”

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..