Weekly
  • Ilmiö

Kolumni: Finnish Lifestyle Design brändinä – kylmä, kallis ja kaukana

  • Kolumni

Kun kansainvälinen kilpailu muotoilualalla kiihtyy, kotimaisten designyritysten menestyksen salaisuus on juuri suomalaisuuden korostamisessa, kirjoittaa Tuija Seipell.

Kansainvälisille markkinoille tähtäävien suomalaisten lifestyle design -yritysten on joko muututtava tai hylättävä menestyksen haaveet.

Tarkoitan tässä lifestyle design -segmentillä laajasti yrityksiä, jotka muotoilevat ja myyvät korkeatasoisia muotiin ja kotiin liittyviä tuotteita. Keskityn tähän segmenttiin, koska juuri se on käännekohdassa.

Muotoilun, kaupan, valmistuksen, markkinoinnin ja brändäyksen maailmat ovat muuttuneet valtavasti, ja tämä on vasta alkua. Nyt nekin maat joita ei yleensä pidetä muotoilumaina, kuten vaikka Kiina, kiihdyttävät kehitystään muuttuakseen sellaisiksi. Muotoilun kilpailu saattaakin nyt tulla aivan mistä suunnasta tahansa.

Mutta menestyäkseen suomalaisten yritysten on erotuttava edukseen kaikessa, ei vain muotoilussa. Niiden on pystyttävä lyömään kilpailijansa myös brändäyksessä ja valmistuksessa, alueilla joilla ne ovat heikoimmillaan.

Valmistus

Yritykset voivat nyt saavuttaa asiakkaita ja valmistajia globaalisti, mutta niin voivat myös kaikki niiden kilpailijat. Nykyisin näyttää siltä, että kaikki massatuotetaan muutamissa harvoissa maissa. Pienten suomalaisten muotoiluyritysten on vaikea löytää mistään maasta valmistajia, joita kiinnostaisi pienet tilaukset, puhumattakaan niiden korkeista laatuvaatimuksista.

Ja kuitenkin sekä todellisella korkealla laadulla että korkean laadun mielikuvalla on paljon merkitystä erityisesti lifestyle-tuotteissa, jotka eivät yleensä ole välttämättömyyksiä. Ihmiset haluavat tehdä viisaita päätöksiä myös ylellisyystuotteita ostaessaan.

Ja jos kaikki tuotteet on valmistettu samoissa harvoissa maissa ja tehtaissa, eivät paikallinen valmistus- ja ammattitaito ja niistä seurauksena syntyvä laatu olekaan enää kilpailuetuja. Eri puolilla maailmaa toimivat muotoilualan yritykset, joilla vielä on paikallista valmistusta, korostavatkin sitä nyt suurena valttinaan ja laadun takeena. Tämähän on myös traditionaalisesti ollut luksustuotteiden brändäyksen ydin, ja nyt luksusbrändit tuovat esiin kotimaataan vielä aiempaa enemmän.

Suomen muotoiluyritysten tulisi miettiä tätä kokonaisuutena ja alan tulevaisuuden kannalta. Voivatko suomalaiset yritykset luopua laatukontrollista ja tästä kilpailuedusta kokonaan? Onko viisasta, että Suomessa ei ole muotoilualan valmistusta? Voisivatko uudet teknologiat, jakamistalous, uudet koulutusmallit tai muut innovatiiviset ratkaisut auttaa rakentamaan uutta, korkeatasoista valmistuskapasiteettia Suomeen tai lähimaihin?

Brändäys

Yritysten kilpailu asiakkaiden ajasta ja rahasta on kiihtynyt ennennäkemättömästi. Asiakkailla on saatavilla rajattomasti tietoa, ideoita ja tuotteita, eikä yksikään muotoiluyritys menesty pelkän muotoilun avulla. Brändäys on erottumisen avain.

Designtietoiset asiakkaat, joilla on kyky ja halu maksaa täysi hinta, ovat jo nähneet kaiken. He ovat todellakin saaneet tarpeekseen järjettömästä kulutuksesta ja typerästä markkinoinnista. He luottavat omiin verkostoihinsa enemmän kuin brändeihin. He vaativat läpinäkyvyyttä ja autenttisuutta. He tukevat uskollisesti ja intohimoisesti brändejä joista he välittävät, ja jakavat vapaasti sekä hyvät että huonot mielikuvansa niistä.

Näille asiakkaille brändin taustatarinalla on merkitystä. Todelliset tarinat yrityksen ja sen muotoilun takana olevista henkilöistä tekevät brändistä ainutlaatuisen ja aidon. Tämä on osa-alue, johon suomalaisten lifestyle design -yritysten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Liian monet näyttävät yrittävän piilotella suomalaisuuttaan, vaikka se olisi niiden vahvin valttikortti.

Suomalaisille puhdas luonto, hiljaisuus ja tyhjä tila, saunat ja kesämokit, jokamiehen oikeus ja kierrätys, designtuotteet kotona, pitkät lomat ja korkea elintaso ovat kliseitä, mutta muulle maailmalle ne ovat edelleen eksoottisia uutisia. Ne kuvaavat juuri sellaista elämäntyyliä, josta kulutukseen ja markkinointiin tympiintyneet ihmiset maailmalla unelmoivat.

Suomen matkailualan viimeaikainen menestys on myös osaltaan luonut designyrityksille hienoa uutta mainosta ja näkyvyyttä, joihin niiden tulisi tarttua olemalla suomalaisuudestaan entistä ylpeämpiä ja äänekkäämpiä.

Muutama vuosi sitten olin puhujakiertueella Suomessa, jonka aikana järjestetyssä työpajassa etsimme eri kaupunkien edustajien kanssa ideoita siihen miten houkutella Suomeen lisää kansainvälisiä urheilutapahtumia. Yksi osallistujista valitti tämän olevan vaikeaa, koska Suomi on kylmä, kallis ja kaukana. Tajusin heti, että tässä olisi mahtava slogan. Todellakin, tätä kaikkea Suomi on ja se on hiton ylpeä siitä!

En ehdota, että kaikki suomalaiset muotoiluyritykset puhuisivat poroista ja saunasta tai kylmyyden, kalleuden ja kaukaisuuden iloista, mutta uskon että kaikkien tulee keskittyä todella vakavasti brändäykseen ja ottaa siinä kaikki irti Suomesta ja suomalaisuudesta.


Tuija Seipell on kanadalainen Suomessa syntynyt, jo 35 vuotta Pohjois-Amerikassa asunut ja uransa luonut puhuja, yritysjohdon konsultti, yrittäjä ja kirjoittaja. Viimeiset 28 vuotta hän on asunut Vancouverissa. Seipell on asiakaskokemuksen, kaupan, matkailualan, muotoilun, trendien, luovuuden, motivaation ja erityisesti tunteiden ja toivon intohimoinen puolestapuhuja ja yrittäjyyden innostaja. Hänen asiakkaitaan ovat monikansalliset toimijat, mm. Harley Davidson, Nike ja Europarc, sekä keskisuuret ja pienet yritykset ja valtiolliset organisaatiot ympäri maailmaa. Viimeiset 11 vuotta hän on toiminut maailman vanhimpiin ja luetuimpiin kuuluvan design-, arkkitehtuuri- ja lifestyle-aiheita kattavan nettijulkaisun, The Cool Hunterin päätoimittajana.

Tilaa Helsinki Design Weekly sähköpostiisi.

Helsinki Design Weekly -verkkojulkaisu esittelee muotoilukentän ajankohtaisia ilmiöitä eturivin kirjoittajien voimin ja herättää keskustelua alan tulevaisuudesta..