Designin ja juridiikan liitto 

Helsingissä pidetty Legal Design Summit rikkoi ennätyksiä. Kuusisataa osallistujaa kerännyt tapahtuma oli kooltaan maailman suurin muotoilun ja juridiikan huippukokous.

Helsingissä on ollut tarjolla rautaisannos juridiikkaa. Ennätysyleisön keränneen Legal Design Summitin lisäksi muotoilun ja juridiikan suhdetta pohdittiin koulutustilaisuuksissa Muotoilun suojaaminen – Kannattava sijoitus vai rahan hukkaa? sekä Palvelukonseptin suojaaminen, joista ensimmäinen oli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja jälkimmäinen Teollisuustaiteen liitto Ornamon järjestämä.

Juridiikan kiemuroita pohdittiin niin kansalaisen, yrittäjän kuin muotoilunkin näkökulmasta. Miten designin ja juridiikan yhteensulautuminen muuttaa maailmaa? Listasimme tärkeimmät teemat.

Muotoilu tulee kaikkialle

Design ja juridiikka – kaksi alaa yhteen saattamalla voidaan saada useita hyötyjä kansalaisille, yrityksille, muotoilijoille ja yhteiskunnalle. Legal Design Summitissa kuultiin useita esimerkkejä muotoiluajattelun tuomisesta uusille toimialoille, mikä osoittaa, että palvelumuotoilun prosessit ja parhaat käytännöt ovat sovellettavissa eri aloille.

Esimerkiksi sopimuspaperit voivat olla toisinaan vaikeaselkoisia. Suomessa Yle rukkasi muotoilijan avulla tv- ja radio-ohjelmien tuottamiseen ja ostamiseen liittyvät asiakirjat uuteen ilmiasuun. Lopputuloksena 17-sivuinen sopimuspaperinivaska saatiin tiivistettyä yhdeksi A4-sivuksi.

Italiassa Bolognan yliopisto testasi, voisiko informaatiomuotoilu parantaa ihmisten tietoisuutta omasta tietosuojastaan ja oikeuksistaan. Graafisten symbolien ymmärrettävyyttä testattiin useilla käyttäjäryhmillä.

Ison-Britannian hallitus puolestaan on tuottanut internetiin valtavan määrän erilaisia asiakirjoja. UK Government Digital Servicen lähtökohtana ovat olleet kansalaisten ja käyttäjien tarpeet.

Esitys Legal Design Summitissa
Semiotiikan eli merkkitieteen osaamiselle on kysyntää, kun palveluja muutetaan kuvasymboleilla toimiviksi.
Matthias Dobbelaere-Welvaer
Matthias Dobbelaere-Welvaer pohti juristien työllisyyden tulevaisuuden näkymiä. ”Überin keksijä ei ollut taksiautoilija. Juridiikka-alaa mullistavat uudet palveluinnovaatiot voivat tulla muilta kuin lainoppineilta.”

Muotoilija oikeussalissa

Muotoilun osa-alueista informaatiomuotoilulla voidaan vaikuttaa jopa onnettomuuksien tai rikosten tutkintaan ja oikeudenkäynnin etenemiseen. Olennaiset asiat esiintuova onnettomuus- tai rikospaikan konstruointi tai tapahtumien esittäminen aikajanalla voi selkeyttää ja nopeuttaa asioiden hahmottamista ja asian käsittelyä.

Lakipykälien muuttaminen ymmärrettävään muotoon ei ole pelkästään muotoilijoiden tehtävä. Oikeusoppineiden ammattitaitoa tarvitaan arvioimaan, mikä laissa on oleellista. Legal Design Summitissa korostui lain olemassaolon eettinen puoli: viime kädessä kyse on oikeuksien tuntemisesta ja niiden puolustamisesta, oikeudenmukaisesta maailmasta.

Juuso Koponen
Graafikko Juuso Koponen havainnollisti esityksessään, miten informaatiomuotoilu voi auttaa hahmottamaan rikostapahtumien kulkua.

Pykälistä bitteihin

Digitalisaatio muuttaa alaa. Tiedonhaku ja vanhojen oikeustapausten etsintä automatisoituu. Automatisoituuko oikeustapausten ratkominen? Saako lakipalveluja suoraan verkosta? Tarvitaanko tulevaisuudessa juristeja?

Lainopillisen alan konservatiivisuus on siten sekä uhka että hyve. Se, että lainsäädännössä on pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja täsmällisyyttä, on eduksi esimerkiksi yritystoimintaa suunnittelevalle.

Uudet liikeideat syntyvät mahdollisesti toimialan ulkopuolella. Jos lakifirmat eivät pyri etsimään uusia innovaatioita, uhkana on että alalle tulee muita toimijoita, joiden luomat interaktiiviset palvelut syrjäyttävät heidät.

Legal Design Summitin tekijäporukka
Legal Design Summit on maailman suurin juridisen muotoilun tapahtuma.

Tiesitkö?

Suomessa immateriaalioikeuksiakin koskevaan lakiin on tulossa muutoksia. Lobattavaa on silti vielä. Esimerkkiä otetaan muun muassa Saksasta ja Pohjoismaista.

Vuoden 2018 aikana voimaantulevassa laissa liikesalaisuus irrotetaan vanhasta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa eli SopMen-laista, jolloin SopMen-laki tulee kattamaan suppeamman aihepiirin. Yhteistä etua, elinkeinoelämää, yksittäistä kuluttajaa, alalla olevaa ja alalle tulevaa elinkeinoharjoittajaa hyödyttäisi, jos eri intressiryhmien etuja käsiteltäisiin kokonaisvaltaisesti ja samantasoisesti, kuten Saksassa tehdään, eikä toistaan irrallaan.

Suomen lainsäädäntö ei ota kantaa norkkimiseen eli toisen elinkeinonharjoittajan maineen (osittaiseenkin) luvattomaan hyödyntämiseen esimerkiksi jäljittelytapauksissa. Markkinaoikeus on kuitenkin vahvistanut toisen elinkeinonharjoittajan oikeuksia maineeseensa. Lainsäätäjän toivotaan täsmentävän norkkimisen tulkintakäytäntöjä.

Tekijänoikeussuojan saannin edellytykset ovat Suomessa vaativammat kuin muissa Pohjoismaissa. Tulkintakäytäntöihin kaivataan korjausta, jotta kehityksessä pysyttäisiin mukana.

Artikkelia varten haastateltiin immateriaalioikeuksien asiantuntija OTT Kari-Pekka Syrjää ja Teollisuustaiteen liitto Ornamo ry:n lakimiestä Iiris Adeniusta.